Digiscopingia digijärkkärillä??

[hm]

Digiscopingiin järkkäri sopii huomattavasti huonommin kuin lähes mikä tahansa pokkarikamera. Järkkäreiden yleensä isokokoisen etulinssin ja okulaarin lähtöpupillin sovitus on optisesti epäsuotuisampi kuin pokkareilla. Järkkärin paino aiheuttaa mekaanisia ongelmia, joita ei kevyempien kameroiden kanssa juuri ole. Tuhoisimmin järkkäreiden käyttökelpoisuutta rajoittaa peilin ja sulkimen liikkuvien massojen aiheuttama potku kuvaussysteemille. Järkkäreillä on järkevintä kuvata optiikan fokuksessa ilman haittavaikutuksia mukanaan tuovia okulaareja ja objektiiveja. Jos polttoväliä tarvitaan lisää, sitä saadaan optisesti laadukkaimmin telejatkeella, barlowilla sekä loitolla, joiden avulla saadaan helposti mielivaltaisen suuria efektiivisiä polttovälejä.

Tähtikuvauksessa tärkein elementti on jalusta. Järkkäriä käytettäessä tärkein elementti on järkyttävän tukeva jalusta. Jalustan tukevuutta voidaan arvioida laserin tai peilin avulla. Kiinnitetään laserosoitin putkeen ja katsotaan säteen käyttäytymistä parinkymmenen metrin päässä kameran laukeamishetkellä. (Kamera tietysti laukaistaan vitkalaukaisulla käyttäen peilin ylösnostotoimintoa, jos kamerassa sellainen on.) Jos laserin säde saa vähäisenkin horkan laukaisun hetkellä, on syytä suureen huoleen. Laserin puuttuessa voidaan asia hoitaa putken kylkeen laitetulla peilillä ja kapeakeilaisella taskulampulla. Tämä varsin nopeasti suoritettava testi varmistaa laukaisuepäterävyyden tähtiharrastajan pahimmaksi haastajaksi.

Digiscoping on afokaalista kuvausta, jossa periaatteessa kamera ja kaukoputki ovat äärettömään tarkennettuja. Jos kamera on tarkennettu hieman ääretöntä lähemmäksi, voidaan kuva saattaa teräväksi kaukoputken okulaaria hieman sisäänpäin työntämällä. Tämä on suositeltava lähtötapa käytettäessä pokkarikameran automaattista tarkennusta, joka on mahdollista esim. Kuuta kuvattaessa. Jos kaukoputken okulaari on liiaksi ulkona ei kamera pysty tarkentamaan kuvaa, sillä se edellyttäisi objektiivilta säätövaraa ohi äärettömän.

Terävöinnin karttamisesta tähtikuvien yhteydessä ei ole syytä tehdä opinkappaletta. Kuvattaessa kamerasta asetetaan terävöinti vähäisimpään vaihtoehtoon. Sitten tietokoneen ääressä tehdään kuvasarja terävöintiä kasvattaen. Rauhallisesti nukutun yön jälkeen haetaan lopulliseen kokoon muutetuista kuvista omaa katsantoa parhaiten tukeva terävöinnin taso.

Minä tunnen nämä asiat - minulla on satoja epäteräviä kuvia. ;D

Hannu Määttänen

[marvin]

Oman ymmärrykseni mukaan digiscopingilla tarkoitetaan afokaalista kuvausta, eli kuvataan sekä kameran obiskan että putken okulaarin läpi. Tuolla värkillähän kuvaa projisoidaan okulaarilla kameran kennolle.
Jos tarkennus ei onnistu suoraan polttotasolla, niin ei kyllä onnistu tuollakaan.

Ai jaa.
Ymmärsin tuosta meade-madin vastauksesta, että suo sovitin tulisi kiinni okulaarin kierteeseen ja toinen pää kameran objektiivin suodinkierteeseen.
Tällöin siinä siis olisi kameran AF-käytössä. Mitenkähän tuo nyt sitten oikein on?

[Meade-mad]

...juuri niin kirjoitin. Kameran objektiivi kiinnitetään okulaariin sen silmäsuppilon tilalle ja kuvaus tapahtuu siis koko systeemin läpi: kaukoputki, okulaari, kameran objektiivi, runko. Autofokusta et tarvitse.

Määttäsen Hannun juttu on täyttä asiaa.

Aloita kokeilut päivällä. Laitteiston testaus on silloin helpointa.

jk

[Lauri Kangas]

Ai jaa.
Ymmärsin tuosta meade-madin vastauksesta, että suo sovitin tulisi kiinni okulaarin kierteeseen ja toinen pää kameran objektiivin suodinkierteeseen.
Tällöin siinä siis olisi kameran AF-käytössä. Mitenkähän tuo nyt sitten oikein on?

Okulaariprojektori on tommoinen möllykkä, joka 1) menee kaukoputken tarkennuslaitteeseen/okulaariholkkiin 2) syö sisäänsä okulaarin 3) kiinnittyy T-kierteellä suoraan kameran runkoon. Väliin ei siis tule objektiivia. Digiscopingiin sitä voi käyttää, jos onnistuu jollain lisäosilla loihtimaan T-naaraskierteen jonkin pokkarin objektiivin eteen.

Jos keksit jonkun tavan jolla muuntaa järkkärin objektiivin suodinkierre T-kierteeksi ja ruuvaat hökötyksen siihen, koko systeemi taitaa joko romahtaa tai ainakin vääntyä pois keskiakseliltaan.

Meade-mad ei kuvaillut okulaariprojektoria, vaan tuommoista adapteria joka kiertyy kiinni okulaariin, jossa on valmiiksi kierteet. Normaalin okulaariprojektorin kanssa voi käyttää mitä vaan kierteettömiä okulaareja, jos ne vaan mahtuvat projektorin sisään. Lisäksi projektorissa voi (yleensä) muuttaa okulaarin etäisyyttä kamerasta ja saavuttaa eri suurennoksia.

[Meade-mad]

...ja alkuperäinen kysymyshän koski digiscopingia, ei puhdasta okulaariprojektiota.

jk

PS.

Siis, digijärkkärillä voi kuvata tähtiä ainakin seuraavilla menetelmillä:

Primefokus kuvaus ilman muita optisia lisälaitteita, kuin objektiivi:
Runko  + kameraoptiikka
Runko  + kaukoputki
Kuvan mittasuhteisiin ei voi vaikuttaa sen jälkeen kun objektiivin polttoväli on valittu

Lisälaitteena barlow tai telejatke:
Runko + telejatke + kameraobjektiivi
Runko + barlow (tai telejatke) + kaukoputki
Kuvan mittasuhteita voidaan muuttaa eri optisten osien etäisyyksiä muuttamalla. Kuvaus on muutoin samanlaista kuin muukin primefokus kuvaus

Okulaariprojektio tai -projektorikuvaus
Runko + okulaari + kaukoputki
Runko + okulaari + barlow + kaukoputki
Kuvan mittasuhteita voidaan muuttaa eri optisten osien etäisyyksiä muuttamalla.

Digiscoping okulaarisuurennosta käyttäen
Runko + kameraoptiikka + okulaari + kaukoputki
Kuvan mittasuhteita voidaan muuttaa eri optisten osien etäisyyksiä muuttamalla.

Tässä versiossa tähden valo kulkee lukuisten optisten elementtien läpi, jotka kaikki huonontavat kuvan lopullista laatua. Laitteiston kokonaispaino on myös huomattava. Tämä on toisaalta myös lähes ainoa tapa kuvata digipokkarilla tai tavallisilla digivideokameroilla kaukoputken läpi.