Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun?

[Timpe]

Tässä on vähitellen kypsynyt ajatus vanhan jalustan sääsuojauksen korvaamisesta täysverisellä havaintosuojalla, jossa kaukoputki mahtuisi olemaan jalustan päällä. Tuollainen alhaalta avoin, pieni jalustapään suojaava "Ressun koppi" on palvellut hyvin allekirjoittanutta vuodesta 2009 saakka, mutta vähitellen oma mukavuudenhalu on kasvanut ja kaukoputken toistuva asentelu jalustan päälle ei ole niin kovin kivaa näiden vuosien jälkeen...  Tuonne tulisi nykyistä korkeampi tolppa (seinien takia) ja pari kaukoputkea, joista toinen olisi satunnaisemmin käytetty 300/1500mm Newton (tai vastaava muu ISO putki, jos kyllästyn RCT:n säätelyyn) ja toinen lähitulevaisuudessa vakiona jalustalla nököttävä 10" RCT-putki. Ajatuksena on järjestää paikalle riittävän kokoinen perustuskaivanto (nykyisen betonimöntin ympärille) ja sinne verkkovirtasyöttö pihan poikki maahan kaivamalla. Lankaverkkoa en ole kaipaillut, kun  tavallinen WLAN-yhteys on toiminut vajaan 15m päähän pihalle oikein hyvin.

Jätin viestin otsikon "Hyviä ratkaisuja tähtitornin rakenteluun" tarkoituksella yleiseen muotoon, sillä ajattelin kerätä tähän ketjuun sellaisia ratkaisuja, jotka ovat osoittautuneet hyviksi ja kannatettaviksi rakenneratkaisuiksi uusiin havaintosuojiin. Täällä on runsaasti sellaisia harrastajia, jotka ovat rakentaneet oman tähtitorninsa ainakin yhteen, ellei sitten kahteen (tai kolmeen) kertaan ja tällainen kantapään kautta oppiminen on varmasti opettanut mitä kannattaa rakentelussa tehdä ja mitä ei! Eli nyt olisi tilaisuus jakaa neuvoja "hyvän havaintosuojan" rakentamiseen, joita kuuntelen nöyränä pienen havaitosuojansa rakentaneena noviisina

Tästä kuvasta näkee hyvin millaiseen tilaan tämä uusi rakennelma tulee ts. lounas-pohjois suunnassa on rajoitettu näkyväisyys taivaalle.


Uuden tornin perusrunkona voisi siis olla kohtuullisen helposti toteutettavissa oleva "roll-off"-katolla varustettu, etelä-kaakkoon aukeava rakennus, jollei tästä tule suuria haittaseuraamuksia jonkin muun syyn takia. Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestys kertoo asiasta näin eli tuo taitaa olla melko tyypillinen rakennusjärjestys kaupungeissa ympäri Suomen:

"Seuraavien toimenpiteiden toteuttamiseen sovelletaan MRL 129 §:n mukaista ilmoitusmenettelyä:
* Asemakaava-alueen pientalo- ja loma-asuntotontilla jo olevaan asuntoon kuuluvan yhden enintään 15 m²:n suuruisen kevytrakenteisen rakennelman rakentaminen, kun se on sijoitettu asemakaavan rakennusalalle, sekä laissa ja sen nojalla annetuissa määräyksissä vaaditut etäisyysvaatimukset täyttyvät rajoihin ja rakennuksiin.
* Asemakaava-alueen ulkopuolella jo olevaan asuntoon kuuluvan, enintään 35 m²:n suuruisen kevytrakenteisen tulisijattoman talousrakennelman rakentaminen, edellyttäen, että rakennelman, laissa ja sen nojalla annetuissa määräyksissä, vaaditut etäisyysvaatimukset täyttyvät rajoihin ja rakennuksiin.
* Lupaa tai ilmoitusta ei tarvita enintään 6 m²:n suuruisen leikkimökin, kasvihuoneen, jätekatoksen tai vastaavan rakentamiseen jos ne sijoitetaan vähintään korkeutensa
mukaiseen etäisyyteen tontin rajasta."

No niin, mitä ajatuksia arvon harrastuskollegoille tulee edellä olevan johdannon jälkeen? Kiitos!

[kurppa]

millainen kuuppa timpelä mielen päällä havaintosuojaan?? roll on/off vai iha kunnon kupoli

[Lauri Kangas]

Jos teet tuon meidän triplakopin tyyliin niin riittää noinkin matala jalusta ihan hyvin. Jalustalle sopiva parkkiasento 20 asteen kulmaan horisontista ja katto päälle samansuuntaisena. Noin vaatimattoman korkuinen tönö voi hyvin olla sen verran leveä ympäriltä, ettei seinätkään haittaa näkymiä yhtään. Tässä on sekin etu että on automatisoitavissa pelkästään yhdellä liikkeellä verrattuna erilaisiin ratkaisuihin joissa pitäisi motorisoida monta luukkua. Tietysti automatiikan pitää silloin huolehtia parkkeerauksesta myös.

[Timpe]

Kurpalle taisin jo vastatakin ennen kuin edes kysyttiin, kun kirjoitin "...kohtuullisen helposti toteutettavissa oleva "roll-off"-katolla varustettu, etelä-kaakkoon aukeava rakennus.." -tekstin tuonne yleiskuvan alle 

Jos vanhat kopin vierityskiskot menivät maata vasten, niin nyt ne olisi tarkoitus nostaa sopivalle korkeudelle maasta, jonka määrää tolpan korkeus ja sen päälle parkkiasennossa 300/1500mm Newtonin kokoluokkaa oleva "astrograafi". Olen näet katsellut Orion Optics UK:n mallistoa sillä silmällä, että saatan toteuttaa tuosta nurkassa pölyttymässä olevasta 300/1500mm Newtonistani jossain vaiheessa sopivalla lyhentimellä varustettuna (esim.) rakenneratkaisuiltaan suunnilleen AG12:n tapaisen F3,65 astrograafin! Otan olemassa olevasta putkesta vain sen 1/10 PV Orion Optics pääpeilin + FeatherTouch 2" fokkarin uuteen ATM-hiilikuituputkeen. Nuo Orion Optics UK:n 0% ALV-hinnat virallisille AG12 astrograafeilleen ovat niin tolkuttomia, että tällainen rakentelu kannattaisi varmasti taloudellisestikin, kun osa osista on jo varastossani. Vaikka tuon systeemin optinen pituus olisikin vain 1093mm, niin putken fyysinen koko on kumminkin 300/1500 mittojen mukaan ja määrittää siis tulevan kopin mitat (ja muodotkin) parkkiasennossaan. Mutta nyt alkuun mennään vielä tuolla 10" RCT:llä...

Komakallion tripla-koppia olen katsellutkin sillä toisella silmällä, joten reilu kolmannes tuon rakennuksen mitoista pituussuunnassa riittäisi ihan hyvin omaan käyttööni. Tuota noin... arvaisiko tässä samalla kysäistä herroilta rakennepiirustuksia triplakopista vai ovatko nuo kovinkin copyright-suojattua kamaa? Ei näet tarvitsisi keksiä ruutia uudelleen rakennelman mittasuhteiden suhteen, jos pääsisi lunttaamaan osittain mittoja valmiista suunnitelmista...

Kantolan Timpan #2 havaintosuojasta olen tutkiskellut perustus/lattiarakenteita ja omaani tulee samalla tavoin korotettu lattia (tai sitten Komakallion mallin mukaan, pojilla vain oli kallio perustuksena). Tuo kaiman pohjavaneri houkuttelisi helppoutensa takia, mutta mietin sellaisen rakenteen tuulettumista. Olen näet sitä mieltä, ettei pidä rakentaa liian tiivistä havaintosuojaa, sillä syksyn kastekelien mukana tuleva yökaste saisi kuivaa läpivirtauksen kautta rakenteet suljettunakin. Hmmm... pitäisi varmaan varata seinän ja lattian saumaan lattian ympärille jokin kapean läpivirtaustuuletusraon paikka, minne tuiskuava lumi ei kumminkaan nousisi. Oma alta avoin "Ressu-koppini" on kuivanut yökostean jalustan aina seuraavan päivän aikana itsekseen eli riittävä tuuletus olisi paikallaan uudessa suojassakin, mutten halua sitä näin suoraan lattian kautta tapahtuvaksi tässä uudessa rakenteessa.

Perustuksista sen verran, että 1980-luvun okt:n (se havaintopisteeni "sivurakennus" ;) salaojat kaipaavat remonttia ja tulevana keväänä pienoiskaivuri pyörii pihalla muutoinkin. Tässä yhteydessä on sovittu urakkaan mukaan sähkönsyötölle kaapeli-uran kaivuu/täyttö ja massanvaihto tuon nykyisen jalustaperustukseni ympärille tämän uuden havaintorakennuksen alle (=nykyinen jalustan perustus on osoittautunut hiukan liian kevyeksi betonikuutioksi sepeleineen, kun kevätroudat pyörittelevät sitä lievästi sivuun oikeasta napasuuntauksesta). Tuon jäljiltä olisi tarkoitus jatkaa ylöspäin, kun uuden rakennuksen mitat ja valutarpeet ovat selvillä. Sananen siitä tolpasta, sillä autotallissa odottaa noin syksyllä hankittu 120cm korkea terästolppa jalustaa varten ja se olisi tarkoitus kiinnittää vanhoihin pultteihin. Mutta paljonko noissa Koma-kallion tripla-kopin tolpissa olikaan sitä korkeutta maasta mitaten eli sattuiko tulemaan tuurilla oikean mittainen tolppa tuon koppi-osakloonin mitoituksiin?

Lauri tuolla Komakallion jutuissa kertoi, että "...uudessa kopissa on käytetty ihan älyttömiä määriä kyllästettyä puutavaraa, kun kyllästämätön havaintojen mukaan kestää komakalliolla vain 10 vuotta." Eritteletkö tuota tarkemmin? Oma rakennelmani tulee pihaikkunoiden eteen melko keskelle pihaa, joten jotain "optisia harhoja" täytyisi suunnitella rakenteisiin, ettei "möhkäle-keskellä pihaa" -vaikutelma alkaisi liikaa kismittämään omissa (tai emännän) silmissä.   Ei siis tasaista varastovaneri-pintaa ulkoseiniin ainakaan... Murtsille heitin jo leikilläni, että jos varaisi aurinkokenno-option kopille tuleviin sähköjohdotuksiin, niin tuolle etelän/kaakon suuntaan antavalle katolle tulisi "tarkoitus" sivullisen silmissä. (Aurinkokennojen hinnat tulevat alas ja hyötysuhde nousee ylös tulevaisuudessa, joten tuollaisesta viistokatosta voisi olla taloudellistakin hyötyä, jos sille varaisi rakenteisiin option mukaan.)  Tässä vaiheessa on hyvä heitellä ajatuksia ilmaan, kun se ei vielä maksa mitään... (ampukaa alas, jos menee liian lennokkaaksi).

[mistral]

Hyvähän jonkinmoinen tuuletus on, en kuitenkaan laittaisi rakoja lähelle maan pintaa koska kesän jäljiltä maalämpö nostaa kosteutta tyynellä ilmalla. Sitä voi periaatteessa verrata niityllä olevaan usvaan. Mitä ylemmäs noustaan, sen tasaisempi ilmankosteus, tuulisella säällä tuskin eroa on mutta aina ei tuule.

Tietääkseni sisätiloissa ei saa käyttää kyllästettyä puuta, se on terveysriski. No jos katto on auki niin onhan ilma aika raikasta silloin. Sanoisin noin mutuna että tavallinen lauta kestää yli 30 vuotta jos se on riittävillä räystäillä suojattu. Oisko Komakalliolla myrskyjen takia rakennukset kastuneet, kalliollahan tuulee eri lailla.

Niin vielä tuli mieleen maali, olen mielistynyt keittomaaleihin (punamulta) koska ne ei koskaan lohkeile vaan kuluvat hitaasti pois. Ei toista kertaa tarvitse maalata, se on luxusta :) Vaatii vaan sahatun pinnan että tarttuu.

[naavis]

Tietääkseni sisätiloissa ei saa käyttää kyllästettyä puuta, se on terveysriski. No jos katto on auki niin onhan ilma aika raikasta silloin. Sanoisin noin mutuna että tavallinen lauta kestää yli 30 vuotta jos se on riittävillä räystäillä suojattu. Oisko Komakalliolla myrskyjen takia rakennukset kastuneet, kalliollahan tuulee eri lailla.

Komakallion 10 vuotta taisi tulla päätornin kiskoista, jotka säilyivät maalattuina käyttökuntoisina 10 vuotta taivasalla, ennen kuin olivat ihan läpimädät. Kiskoja ei valitettavasti voi pitää räystään alla. Vaneriseinät ovat säilyneet toistaiseksi kauemmin. Emme kuitekaan halunneet ottaa riskiä, että rakenteet lähtisivät mätänemään ennen aikojaan, joten käytimme kaikessa mahdollisessa kyllästettyä puuta. Mitään varsinaista haittaakaan siitä ei ole, muuta kuin rahanmenoa.

Useimpia harrastajatähtitorneja ei myöskään voi kutsua ihan sisätiloiksi. Vaikka Komakallion uusi koppi on verrattain tiivis, sisälämpötila ei ole koskaan kovin kaukana ulkolämpötilasta, eli ilma pääsee kyllä vaihtumaan. Tällä hetkellä tornissa näkyy olevan -8ºC kun ulkona on -11ºC.

[Timpe]

Hyvähän jonkinmoinen tuuletus on, en kuitenkaan laittaisi rakoja lähelle maan pintaa koska kesän jäljiltä maalämpö nostaa kosteutta tyynellä ilmalla. Sitä voi periaatteessa verrata niityllä olevaan usvaan.

Hyvä pointti, pitänee miettiä jossain vaiheessa noita tuuletusratkaisuja lisää vaikka tuonne matalalle sivulle (saisi suojatut aukot räystään alle).
Tuosta päästään helposti kattomateriaaliin, kun en oikein tässä vaiheessa tiedä kannattaisiko ryhtyä valokate/teräskatehommiin vai tehdä bitumi-paanukate, kuten vanhassa pikkukopissakin on. Nyt sen bitumipaanun saisi asemoitua suoraan etelän aurinkosivulle, mikä olisi hyvä juttu jäkälän ja sammalen kasvun kannalta. Nuo eivät viihdy paanussa aurinkopuolella, mutta sen sijaan vallan hyvin varjopuolelta löytyy alkavaa kasvua jo noin viidessä vuodessa.

Bitumi-paanukatossa ei taida olla kondensiovedestä ongelmaa sisäpuolella kun se on raskaampi kokonaisuus alustarakennelmineen, vai mitä mieltä tuosta ollaan? Valokate sen sijaan "hikoilee", jos on alta paljaana ja päältä lumen peitossa (vaatisi kait aluskatteen alleen). Ja löytyy noita teräskatteitakin eri tekijöiden havaintosuojista, kun selailee tätä aluetta foorumilla. Kertokaapa mihin kattomateriaaliin olette olleita tyytyväisiä ja miksi? Täällä ajatus viipyilee pisimpään juuri tuossa bitumikatteessa. Vai onko tuokin oikeasti vain makuasia tekijän maun ja rakennelman ympäristön mukaan? Lumitöitä joutunee tekemään kaikissa siirrettävissä katoissa. (Tämän foorumin tornirakennelmat pitäisi oikeasti ajaa Exceliin ja tehdä noista yhteenvetoa, mutta saa nähdä jaksaako ja ehtiikö ryhtyä tuollaiseen tiedonkeruuseen )

Maalin väristä ei tule kiistaa, kun pihassa on vanhastaan kaksi 6-12 m² punaista piharakennusta valkoisin kulma/ikkunalaudoin. Homman huonona puolena on lisääntyvät maalaustarpeet määräajoin, kun kolme eri rakennusta hilseilee maaleista omaan tasaiseen tahtiinsa. Punamullan taidan silti jättää maaseudulle, minne se oikeutetusti kuuluukin!

[VeskuP]

Tietääkseni sisätiloissa ei saa käyttää kyllästettyä puuta, se on terveysriski. No jos katto on auki niin onhan ilma aika raikasta silloin. Sanoisin noin mutuna että tavallinen lauta kestää yli 30 vuotta jos se on riittävillä räystäillä suojattu.

Joo suomessa ei asuintiloissa saa käyttää kyllästettyä puuta, ulkona kylmässä kosteassa kopissa sitä on käytettävä ellei halua että kaikki runkopuut lahoaa heti kättelyssä...

Olen  vähän ihmetellyt tuota aluskate hommaa, eikös nyt ole niin että kun kopissa on hyvin tuuletettuna sama lämpötila kun ulkona ei mitään aluskatteita tarvita?? Asuintaloissa se on sitä varten koska pakkasella karannut lämpö yhdessä vesihöyryn kanssa kondensoituu aluskatteen alapintaan. Itse en laittaisi mitään etenkään jos tulee bitumikate...

[Timpe]

Valokatteen kondensaatio-ominaisuuksia pääsen ihailemaan omassa terassikatteessani, jonka päällä on talvisin paksu lumipeite. Tietyillä keleillä (lämpimässä nuoskakelissä, mitä esiintyy Etelä-Suomessa usein) katteen alle kondensoituu vettä, kun ohuen muovin toinen puoli on kontaktissa vielä jäässä olevan lumen kanssa. Paksummissa katteissa ja katoissa lautarakenteineen (esim. tuo bitumikate) tätä tiivistymistä ei tapahdu ainakaan yhtä paljon kuin teräs/valokatteissa. Mutta en osaa sanoa tapahtuuko sitä kumminkin tässäkin materiaalissa

[Kaizu]

Linkin taakse on tullut aikojen saatossa keräiltyä aiheeseen liittyvää tietoa. Jotain itse tehtyä ja myös muiden tekeleitä.

http://www.kaiforssen.fi/Havaintosuojasivu.htm

Kaizu

[Jouko_Kettunen]

Alapohjan kantavat rakenteet (rossipohjatyyppisesti) kannattaa tehdä painekyllästetystä puusta, samoin rakennuksesta ulos tulevat kiskopalkit tuentoineen. Kaiken muun voi hyvin tehdä käsittelemättömästä puusta ja mikäli tila on hyvin tuuletettu niin kestää ihmisiän ja enemmänkin, jos rakennuksessa on reilut räystään ja ulkoseinät pidetään hyvässä maalissa. Oman tähtivajani sisäseinät ja lattian olen käsitellyt tummanruskealla terassiöljyllä ja se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Kattorakenteesta saa hyvin kevyen peltikatteisena (ns. ryppypelti). Se tarvitsee aluskatteen, kuten useimmat muutkin materiaalit. Rakennuksen alle ei talvella kerry maan lämpöä eristävää lumikerrosta, joten se tulee korvata routivassa maassa n. 10 cm paksulla styrox-kerroksella, joka ulottuu kaikilta sivuilta vähintään 50cm rakennuksen ulkopuolelle ja on suojattu vähintään 5 cm paksulla sorakerroksella.

[Timpe]

Kiitos kommenteista, Kaizu ja Jouko. Tuo routivan maan suoja styroxilla on hyvä vinkki, mistä lie peräisin perimätietona? Itselleni tuollainen roll-off tyyppinen avo-observatorio on ainoa käypäinen lähinnä sen takia, että tietyissä asioissa laiskana miehenä jätän putken kuvaamaan ja tulen lopettamaan sen taivasseurannan vasta monen tunnin päästä, kun putki on pyörähtänyt vajaat 70-80 astetta taivaalla (tämä tietysti sään niin salliessa). Toistaiseksi ei ole tarkoitus rakentaa automaatiota kattoon turvaamaan näkymiä taivaalle, koska havaintosuoja on omalla pihalla ja alkuvaiheen lumitöiden takia sen luona joutuu kumminkin liikkumaan (ei tosin yhtä paljoa kuin nykyään  ). Teen siis varmaan vaakasuuntaan liikkuvan roll-offin, koska nämä sivulta ylös-alas kammettavat katot ovat jotenkin "luonnonlakien vastaisia". Pitäisi varata aikaa alueen läpi lukemiseen ja hyvien tekotapojen keräämiseen, jos vaikka noista saisi jonkinlaisen yhteenvedon ja kokonaishahmotelman tehtyä. Entä tyhjentääkö jokin kattotyyppi itsensä lumesta, jollei noita kupoleita lasketa? Taitaa vaatia aika jyrkät kallistuskulmat ja bitumipaanuilla tätä mahdollisuutta ei ole muutoinkaan.

[VeskuP]

Joten se tulee korvata routivassa maassa 10 cm paksulla styrox-kerroksella, joka ulottuu kaikilta sivuilta vähintään 50cm rakennuksen ulkopuolelle ja on suojattu vähintään 5 cm paksulla sorakerroksella.

Tähän ottaisin kopin ja kyllä ulottaisin tuon styrox-kerroksen vähintään levyn pitemmän sivun verran ulkopuolelle(1,2m), jos nyt ylipäänsä rupeaa routasuojausta touhustelemaan. Nykyisessä rakennustekniikassa taidetaan esim. talon kulmilta ulottaa styrox-kerros 2m ulospäin ja olisiko ollut jopa 200 milliä paksuna. Jos nimittäin sattuisi vähäluminen ja kylmä talvi, routa ulottuu eteläisessä suomessakin lähes metriin.

[mistral]

Toivottavasti styrox halpenee öljyn hinnan romahdettua, pakkohan sen on näkyä hinnoissa. Itse laittaisin vaikka sen 10cm 50-80cm ylityksellä koska kyse on joustavasta puurakennuksesta. Tärkeintä on tolpan suojaus, sitä ei ole kiva napasuunnata roudan takia.
edit
Tai sitten jättää styroxit kokonaan pois (paitsi tolpan ympäriltä) ja tekee puurakenteesta niin joustavan että se kestää jokavuotisen muodonmuutoksen. Tässä ei tarvittaisi paljoa maansiirtoa.

[VeskuP]

No ei varmasti näy hinnoissa Totta, tolppahan on keskellä mökkeröä eli tuleehan siitä matkaa ulkoreunalle toista metriä. Käsittääkseni routa liikkuu vaakasuunnassakin siinä missä pystysuoraan...