"Nopeita muutoksia näkyvässä ja ultraviolettivalossa on nähty muutamassa tusinassa samanlaisia galakseja kuin tämä", sanoo Sibasish Laha Marylandin yliopistosta. "Mutta tämä tapahtuma merkitsee ensimmäistä kertaa, kun me näemme röntgensäteilyn putoavan kokonaan pois samalla kun muut aallonpituudet kirkastuvat."

Galaksi 1ES 1927+654 alkoi kirkastua vuoden 2017 lopussa. Maaliskuussa 2018 sen kirkkaus oli näkyvässä valossa noussut satakertaiseksi. Kesäkuussa kuitenkin röntgensäteily tyssäsi kokonaan. Tutkijoiden mukaan tapahtuma selittyy parhaiten, jos mustan aukon magneettikentän navat vaihtoivat paikkaa.

Mustaa aukkoa ympäröi laaja ainekiekko. Korkeaenergisestä röntgensäteilystä vastaa aukon lähellä oleva korona, missä aine on erittäin kuumaa.

Aukon magneettikentän epäillään olevan vastuussa koronan ylläpidosta ja jos kenttä kääntyy ympäri, röntgensäteily taukoaa.

"Kenttä heikkenee aluksi kertymäkiekon ulkolaidalla, mikä johtaa suurempaan kuumenemiseen ja kirkastumiseen näkyvässä ja UV-valossa", sanoo Mitchell Begelman Colorado Boulderin yliopistosta. Kun käännös etenee, kentästä tulee niin heikko, ettei se jaksa enää ylläpitää koronaa. Tällöin röntgensäteily häviää.

Käännöksen jälkeen magneettikenttä vähitellen voimistuu. Lokakuussa 2018 röntgensäteilyä alettiin jälleen havaita kohteesta merkkinä siitä, että korona oli palautunut entiseen kuosiinsa.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)