Webb -avaruusteleskoopin havainnoista löydetyn galaksin arvioidaan punasiirtymän perusteella näkyvän sellaisena kuin se oli 9 miljardia vuotta sitten eli 4 miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Havainnot mahdollisti galaksin edessä oleva gravitaatiolinssi, joka kokosi galaksin valoa.

"Vaikuttaa siltä, että todistamme silminnäkijöinä, miten galaksi kasvattaa massaansa kääpiögalakseista ja useista pallomaisista tähtijoukoista", sanoo Duncan Forbes Australian Swinburnen yliopistosta.

Tutkittu galaksi on saanut lempinimen "välkehtijä" sitä ympäröivien parinkymmenen pallomaisen tähtijoukon vuoksi. Havaittuna aikakautena galaksi on massaltaan vain 3 prosenttia Linnunradasta, mutta sen uskotaan voineen sittemmin kasvaa Linnunradan kokoluokkaan.

Viime vuosina Gaia-luotain on mahdollistanut Linnunradan tähtien alkuperän monipuolisen tarkastelun. Se on avannut entistä tarkempia näkemyksiä kotigalaksimme historiaan miljardien vuosien ajalta.

Linnunradan ympäriltä tunnetaan noin 200 pallomaista tähtijoukkoa, jotka sijaitsevat pääosin poissa galaksimme kiekon tasosta. Niiden on ehdotettu olevan jäännöksiä pienten Linnunradan itseensä sulattamien galaksien ytimistä, mutta toistaiseksi niiden alkuperästä ei voida olla varmoja.

Aiheesta lisää Royal Astronomical Society (englanniksi)