Vain sekuntien kymmenyksiä kestäneen purkauksen havaitsi Maata kiertävä Swift-satelliitti 6. marraskuuta 2021. Röntgensäteissä tehty havainto ei kuitenkaan osoittanut tapahtuman tarkkaa sijaintia.

"Kun alun perin vain röntgenkomponentti oli havaittu, astronomit ajattelivat, että purskaus saattoi tulla lähellä olevasta galaksista", sanoo Tanmoy Laskar Utahin yliopistosta.

Tähtitaivaalla purkauksen ympäristössä on paljon pölyä, minkä vuoksi tapahtuman jälkihehku pysyi piilossa näkyvässä valossa tarkkailevalta Hubblelta. "Teleskoopin havainnot näyttivät vain muuttumatonta galaksien kenttää", sanoo Laskar.

Sen sijaan ALMA-millimetriteleskoopilla tutkijat onnistuivat löytämään jälkihehkun. Samalla oletus läheisestä galaksista purkauksen kotipaikkana osoittautui vääräksi hehkun paikantuessa himmeämpään kaukaiseen galaksiin.

Näin ollen purkaus ja sen jälkihehku olivat odotettua voimakkaampia. "Tämä gammapurkaus on yksi valovoimaisimpia ja energeettisimpiä, joka tunnetaan", Laskar sanoo.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun gammapurkauksen jälkihehkua on yritetty havaita ALMAlla. Onnistunut havainto on samalla ensimmäinen, joka on koskaan tehty jälkihehkusta millimetriaallonpituuksilla.

Mitä useammilla aallonpituuksilla havaintoja saadaan astronomisista tapahtumista, sitä paremmin niitä on mahdollista ymmärtää. "Yllättävä löytö avaa uuden tutkimuksen alueen ja motivoi meitä havaitsemaan näitä paljon lisää ALMAlla", sanoo Wen-fai Fong Northwestern-yliopistosta.

Purkaus syntyi neutronitähden kolarista toisen tähden kanssa. Gammapurkaukset ovat universumin voimakkaimpia räjähdyksiä, joissa vapautuu sekunneissa enemmän energiaa kuin Aurinko tuottaa koko elinkaarensa aikana.

Aiheesta lisää NRAO (englanniksi)