Korona-nimen saaneet karkeasti ympyrää muistuttavat alueet löydettiin 1990-luvulla Magellan-luotaimen mittauksista. Uudessa tutkimuksessa arvioidaan niiden olevan paikkoja, joilla Venuksen litosfääri eli kivikehä on ohuimmillaan ja geologinen aktiivisuus suurinta.

"Venuksella ei ole maankaltaista laattatektoniikkaa, mutta näillä alueilla ohut litosfääri päästää merkittäviä määriä lämpöä vapautumaan. Ne muistuttavat alueita, joita mannerlaatat muodostavat maapallon valtamerissä", selittää Suzanne Smrekar Nasan JPL:stä.

Arvion mukaan korona-alueilla litosfääri on keskimäärin 11 kilometriä paksu. Se on huomattavasti vähemmän kuin aiemmin on arvioitu.

"Venus antaa meille ikkunan menneisyyteen ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin, millaiselta maapallo saattoi näyttää 2,5 miljardia vuotta sitten. Se on tilassa, jollaisen arvioidaan vallitsevan ennen kuin mannerlaatat muodostuvat", lisää Smrekar.

Nasa valmistelee parhaillaan VERITAS-luotainlentoa, jonka päätehtävänä on tutkia Venuksen geologiaa ja kartoittaa planeetan pinta entistä paremmalla tarkkuudella. Näillä näkymin VERITAS pääsee matkaan aikaisintaan 2031.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)