Enrico Fermi pohti vuonna 1950 syytä sille, miksi emme ole havainneet mitään merkkiä muusta avaruuden älyllisestä elämästä. Ongelma on haastava, jos älykkään elämän ajatellaan olevan yleistä maailmankaikkeudessa.

Nyt Jerusalemin yliopistossa työskentelevä Amri Wandel on julkaissut tutkimuksen, jossa hän pohtii yhtä mahdollista selitystä ongelmaan.

Wandelin alkuoletus on, etteivät vieraat sivilisaatiot ole kiinnostuneita kaikista yksinkertaista elämää sisältävistä planeetoista. Edes erittäin kehittyneellä sivilisaatiolla ei välttämättä ole resursseja tai kiinnostusta lähettää luotaimia tutkimaan jokaista löytynyttä elämänmuotoa. Toisaalta esimerkiksi radioviestin lähettäminen on melko turhaa, jos paikalla on vain yksisoluisia eliöitä.

Älykäs elämä voi kuitenkin olla riittävän harvinainen ilmentymä ollakseen aina kiinnostava. Älyn havaitseminen kaukaa on helpointa tarkkailemalla planeetalta tarkoituksella tai vahingossa lähetettyjä signaaleja.

Maapallon tapauksessa varhaisin mahdollinen signaali on noin 100 vuotta sitten avaruuteen karanneet tv-lähetykset.

Tutkijoiden mukaan lähetykset olivat kuitenkin niin heikkoja, että ne hukkuvat nopeasti avaruuden kohinaan. Vaikka heikot lähetykset pystyttäisiin havaitsemaan, signaalit kulkevat aina valonnopeudella. Siksi vieras sivilisaatio voi sijaita korkeintaan 50 valovuoden päässä maapallolta, jotta myös vastausviesti olisi ehtinyt takaisin kotiplaneetallemme.

Näin lähellä on noin 1 300 tähtijärjestelmää. Tämä on pieni murto-osa Linnunradan 100–400 miljardista tähtijärjestelmästä.

Wandelin mukaan ratkaisu Fermin paradoksiin saattaa siis olla, etteivät vieraat sivilisaatiot ole vielä havainneet merkkejä maapallon älykkäästä elämästä.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)