Elämää pitäisi etsiä Marsissa ainakin kahden metrin syvyydestä

Nykyään Marsin pinta on elämälle vihamielinen ympäristö, mutta syvemmällä tilanne voi olla toinen. Aminohappojen etsiminen voisi tarjota todisteita elämän olemassaolosta naapuriplaneetallamme.

Arvion mukaan elämää etsivien laskeutujien täytyisi ottaa näytteitä vähintään kahden metrin syvyydestä. Siellä avaruuden suurienerginen säteily ei ole tuhonnut mahdollisia elämän merkkejä.

"Tuloksemme mukaan aminohapot hajoavat kivistä ja regoliitista lähellä Marsin pintaa paljon nopeammin kuin aiemmin arvioitiin", selittää Alexander Pavlov Goddardin avaruuslentokeskuksesta.

"Nykyiset Mars-mönkijämme pystyvät porautumaan noin viiden senttimetrin syvyyteen. Niin lähellä pintaa aminohapot tuhoutuisivat noin 20 miljoonassa vuodessa", hän jatkaa.

Analyysi tehtiin laboratoriossa sekoittamalla aminohappoja Marsin pinta-ainesta simuloiviin näytteisiin ja säilyttämällä niitä Marsin lämpötiloja vastaavissa olosuhteissa. Näytteet käsiteltiin sitten eri määrillä gammasäteilyä ja analysoitiin.

Toistaiseksi aminohappoja ei ole löytynyt Marsin pinnalta, mutta kylläkin meteoriiteista, joiden arvioidaan olevan peräisin Marsista.

Aminohappoja saattaa muodostua myös ilman biologista lähdettä. Ne olisivat silti lupaavia merkkejä mahdollisesta elämästä.

ESAn oli tarkoitus toteuttaa yhdessä Venäjän kanssa ExoMars-ohjelman Rosalind Franklin -mönkijä, joka pystyisi poraamaan näytteitä maksimissaan kahdesta metristä. Mönkijä oli määrä laukaista matkaan tänä vuonna, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laittanut projektin jäihin.

Projektiin etsitään parhaillaan uutta kumppania. Näillä näkymin mönkijä tuskin pääsee matkaan ennen vuotta 2028.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)