Lähisupernova osoittautui tiedettyä vaarallisemmaksi elämälle

Supernova on uhka tähtinaapurustonsa planeettojen elinkelpoisuudelle. Nyt astronomit ovat tunnistaneet uudentyyppisen röntgensäteisiin liittyvän haittamekanismin.

Tutkimukset supernovien räjähdyksen aiheuttamasta vaarasta elämää ylläpitävälle planeetalle ovat keskittyneet kahteen jaksoon.

Ensimmäinen on intensiivinen säteilyryöppy, joka tulee päiviä tai kuukausia räjähdyksen jälkeen. Toinen on energeettisten hiukkasten aalto, joka saapuu satojen tai tuhansien vuosien päästä.

Nyt tutkijat ovat tunnistaneet näiden väliin sijoittuvan kolmannen uhkan. Uusi käsitys perustuu Chandra-avaruuskaukoputken dataan 31 supernovasta.

Supernovissa syntyy aina röntgensäteilyä. Jos räjähdysaalto iskeytyy ympäröivään tiheään kaasuun, tuloksena voi kuitenkin olla erityisen vahva annos. Röntgensäteily saapuu kuukausia tai vuosia supernovan laukeamisen jälkeen ja voi kestää vuosia.

Säteilyhyöky muuttaisi radikaalisti planeetan kaasukehän kemiaa, sanoo Ian Brunton Illinoisin yliopistosta. "Maankaltaisella planeetalla prosessi voisi pyyhkiä pois merkittävän osan otsonista, joka suojaa elämää sen tähden vaaralliselta ultraviolettisäteilyltä", hän kuvailee.

Otsonikadosta saattaisi seurata massasukupuutto.

Tutkijoiden mukaan vaaravyöhyke ulottuu 160 valovuoden päähän. Maapallolla ei onneksi ole syytä huoleen. Lähimmät naapuritähtemme löytyvät jo 4 valovuoden päästä, mutta supernovia ei ole tuloillaan lähellä eikä kauempanakaan tähtinaapurustossa.

Muinoin supernovien kuitenkin uskotaan räjähtäneen 65–500 valovuoden etäisyydellä planeetastamme. Niiden yhteydellä joihinkin massasukupuuttoihin on spekuloitu.

Aiheesta lisää Chandra (englanniksi)