Ensimmäisessä LIGOn havaitsemassa yhteensulautumisessa mustat aukot olivat 29 ja 36 kertaa Auringon massaisia. Tämän kokoisia aukkoja voi syntyä suurten tähtien loppuromahduksissa.

Vaihtoehtoisessa, niin sanotussa hierarkisessa mallissa mustat aukot ovat kasvaneet näin suuriksi aiemmissa törmäyksissä.

Chigagon yliopiston Maya Fishbackin johtama tiimi ehdottaa, että kunhan LIGO on saanut koottua riittävästi uusia havaintoja, törmäävien mustien aukkojen syntytapa voidaan selvittää. Havainnot kertoisivat, ovatko liittyvät osapuolet peräisin aiemmista yhdistymisistä.

Menetelmä perustuu siihen, että yhdistyvien aukkojen liike-energia vaikuttaa niistä muodostuvan mustan aukon pyörimiseen. Niin kauan kun pienempi aukoista on massaltaan vähintään 70 prosenttia suuremmasta, hierarkisesti syntyneet yhdistyjät tuottavat tilastollisesti erotettavan pyörimisjakauman. 

Havaintoja pitää kuitenkin saada reilusti lisää. Mallin testaamiseen tarvitaan tutkijaryhmän mukaan noin sata mustien aukkojen törmäystä.

Aiheesta lisää AAS Nova (englanniksi)