Kyse oli niin sanotusta klassisesta novasta, joiden kirkkaiden räjähdysten uskotaan toistuvan korkeintaan 10 000 vuoden välein. Nyt saadussa havainnossa oli mukana onnenkantamoinen, sillä nova osui taivaan alueelle, jota tähtitieteilijät olivat seuranneet pitkällä aikavälillä muiden havaintojen yhteydessä.

Novat ovat kaksoistähtiä, joissa valkoinen kääpiö kerää pinnalleen vetyä vähemmän massiivisesta kumppanistaan. Kun tämä kuorrutus on riittävän paksu ja kuuma, syttyy fuusioreaktio joka räjäyttää pintakerroksen pois ja nostaa novan kirkkauden samalla 10 000 kertaiseksi.

Tutkijat totesivat, ettei havaittu nova – nimeltään Nova Centauri 2009 – palannut räjähdyksen jälkeen sitä edeltävään tilaan. Se jäi kaksi magnitudia kirkkaammaksi eikä sen kirkkaudessa myöskään todettu vaihteluita, kuten oli havaittu ennen räjähdystä.

Teorian perusteella tähti käyttäytyy räjähdettyään näin, koska vedyn virtaus toisesta tähdestä valkoiseen kääpiöön on räjähdyksen jälkeen joitakin vuosia lisääntynyt kaksoistähtisysteemin kuumenemisen vuoksi. Ennen räjähdystä vallitsevassa pitkässä horrovaiheessa tähtisysteemi on viileämpi ja vedyn siirtyminen pienempimassaisesta tähtikumppanista valkoiseen kääpiöön on vähäistä, mikä saa aikaan havaitun vaihtelun valkoisen kääpiön kirkkaudessa.

Aiheesta lisää Science (englanniksi)