Varhaisesta universumista löytyi liian suuri musta aukko

Supermassiivinen musta aukko sijaitsee galaksissa, jonka valo on matkannut avaruuden halki noin 13 miljardin vuoden ajan. On epäselvää, kuinka aukko on voinut kasvaa suuriin mittoihinsa niin varhain.

"Jos aloitat ison tähden kaltaisella siemenellä ja annat sen kasvaa maksiminopeudella alkuräjähdyksestä lähtien, et voi koskaan tuottaa mitään 800 miljoonan Auringon massaista", sanoo Robert Simcoe Massachusettsin teknologisesta instituutista.

Simcoen mukaan kohteen synnylle täytyy olla jokin mekanismi, joka poikkeaa siitä, kuinka supermassiiviset mustat aukot kasvavat nykyisessä universumissa. "Kuinka se tarkalleen ottaen tapahtuu, kukaan ei tiedä", hän sanoo.

Löydetty musta aukko sijaitsee kvasaarissa, jonka valo lähti matkaan vain 690 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Kvasaari on galaksi, jonka kaasua keskuksen musta aukko kuumentaa saaden sen säteilemään voimakkaasti.

Erityistä on myös, että kohde vaikuttasi sijoittuvan aikakauteen, jolloin ensimmäisen sukupolven tähdet syttyivät ja tähtienvälinen vety oli muuttamassa olomuotoaan kaikkialla maailmankaikkeudessa. Ennen tätä niin sanottua reionisaation aikakautta vetykaasu oli neutraalissa muodossa. Kun tähtiä alkoi syntyä, niiden valo ionisoi vetykaasun heittämällä elektroneja ulos atomeista.

Nyt löydetty musta aukko sijaitsi ympäristössä, joka oli puoliksi neutraali ja puoliksi ionisoitunut.

"Universumi oli suurin piirtein 50/50. Se on hetki, jolloin ensimmäiset galaksit tulivat esiin neutraalin kaasun kuoristaan ja alkoivat loistaa tietään ulos", Simcoe sanoo. "Tämä on kaikkein tarkin mittaus tuosta ajasta ja todellinen merkki aikakaudesta, jolloin ensimmäiset tähdet syttyivät."

Aiheesta lisää MIT (englanniksi)