Australian kansallisen yliopiston vetämän tutkimuksen kohteena oli kirkas kvasaari nimeltä J2157. Kvasaarit ovat kaukaisia galakseja, jotka loistavat voimakkaasti, koska niiden supermassiiviset mustat aukot syövät runsaasti materiaa.

Tutkimuksessa ilmeni, että J2157:n keskustassa olevan mustan syöverin sisään uppoaa päivässä lähes Auringon verran ainetta. Tämä tekee siitä kaikkein nopeimmin kasvavan mustan aukon, joka tunnetaan.

Aukko on 34 miljardin Auringon massallaan myös yksi massiivisimpia. "Jos Linnunradan musta aukko haluaisi kasvaa niin lihavaksi, sen pitäisi nielaista kaksi kolmannesta kaikista tähdistä galaksissamme", sanoo Christopher Onken Australian kansallisesta yliopistosta.

J2157 sijaitsee hyvin kaukana, joten sen valolta kestää pitkään saapua meille. Näemme kohteen aikana, jolloin maailmankaikkeus oli vain 1,2 miljardia vuotta vanha eli alle kymmenen prosenttia universumin nykyisestä iästä.

"Se on suurin musta aukko, joka on punnittu tässä varhaisessa jaksossa", sanoo Onken.

On yhä arvoitus, kuinka mustat aukot ovat tarkalleen ottaen voineet kasvaa niin isoiksi niin nopeasti.

Aiheesta Australian kansallinen yliopisto (englanniksi)