Tutkijat loivat ensi kertaa kartan pulsarin pinnasta

Pulsarin koosta ja massasta on onnistuttu tekemään tähän asti tarkimmat mittaukset. Samalla rakentui maailman ensimmäinen kartta vinhasti pyörivän tähdenjäänteen pinnasta.

Pulsarit ovat nopeasti pyöriviä tähtijäänteitä, joissa atomit ovat murskaantuneet pelkiksi neutroneiksi. Tähtitieteilijät suorittivat kautta aikojen tarkimmat mittaukset pulsarista nimeltä J0030 Kansainvälisellä avaruusasemalla olevan NICER-röntgenteleskoopin avulla.

Havaintojen perusteella J0030 on noin 1,4 Auringon massainen, mutta halkaisijaltaan ainoastaan 26 kilometriä. Tähdenjäänne pyörähtää itsensä ympäri 205 kertaa sekunnissa.

Tutkijat onnistuivat myös tekemään ensimmäisen kartan pulsarin pinnasta. Käytännössä karttoja on kaksi, sillä kaksi erillistä tutkimusryhmää analysoi tuloksia itsenäisesti.

"On merkittävää ja samalla erittäin rohkaisevaa, että kaksi ryhmää käytti erilaisia mallintamistapoja ja silti päätyi niin samanlaiseen kokoon, massaan ja kirkkaiden alueiden kuvioihin", toteaa Zaven Arzoumanian Nasasta.

Nykyisten tähtitieteen oppikirjojen mukaan pulsareilla pitäisi olla kaksi kirkkaampaa pyöreää aluetta vastakkaisilla suunnilla. Tutkitun pulsarin kaikki kirkkaat alueet sijaitsevat kuitenkin sen eteläisellä pallonpuoliskolla. Lisäksi kirkastumien muoto ei vastaa oletettua ja niitä saattaa olla enemmän kuin kaksi.

"Kun aloitimme ensimmäistä kertaa työskentelyn kohteen J0030 parissa, ymmärryksemme pulsarien simuloinnista oli epätäydellinen – ja sitä se on edelleen", toteaa Thomas Riley Amsterdamin yliopistosta.

"NICER-teleskoopin yksityiskohtaisten havaintojen, avoimen lähdekoodin työkalujen, tehokkaiden tietokoneiden ja loistavan tiimityön ansiosta meillä on nyt kuitenkin kehys, jonka avulla voimme kehittää realistisempia malleja näille kohteille."

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)