Vuosikymmenten ajan tähtienvälisessä avaruudessa ajateltiin olevan lähinnä yksittäisiä atomeita, pieniä molekyylejä sekä joskus harvoin jopa kymmenen atomin molekyylejä. Asetelma muuttui joitain vuosia sitten, kun 60 ja 70 hiiliatomista muodostuneet fullereenit löytyivät.

Tutkijat olivat hämmästyneitä, miten nämä puhtaasta hiilestä koostuvat molekyylit pystyvät syntymään tilassa, jossa ympärillä on paljon muitakin atomeita.

"Jos sinulla on laatikollinen palloja, joissa jokaista 10 000 vetypalloa kohden on yksi hiili, ja jatkat niiden ravistelua, kuinka todennäköisesti 60 hiiltä kiinnittyy toisiinsa?" Arizonan yliopistossa työskentelevä Jacob Bernail havainnollistaa ongelmaa.

Ratkaisu löytyi piin ja hiilen muodostamasta piikarbidista, joka on yleinen tähdissä syntyneen avaruuspölyn muoto. Laboratoriokokeiden perusteella kuumuus ja törmäävät korkeaenergiset hiukkaset pystyvät kuorimaan siitä piin pois.

Jäljelle jää pelkkää hiiltä, joka voi lopulta asettua pallomaisiksi molekyyleiksi.

Koska kuolevat tähdet levittävät piikarbidipölyä ympärilleen, siitä muodostuneet fullereenit pääsevät tehokkaasti kulkeutumaan tähtienväliseen avaruuteen. Fullereenit ovat erittäin kestäviä molekyylejä, jotka voivat säilyä avaruudessa miljardeja vuosia.

"Ne universumin olosuhteet, joiden oletimme tuhoavan monimutkaisia yhdisteitä, ovat itse asiassa olosuhteita, jotka synnyttävät niitä", Bernal toteaa.

Aiheesta lisää Arizonan yliopisto (englanniksi)