Tutkijat ovat kehittäneet tähän asti tarkimman arviointitekniikan kauan sitten näkyneen supernovan kirkkauden määrittämiseksi. Menetelmä perustuu valon heijastumiseen supernovaa lähellä olevista kaasupilvistä.
Supernova 0509-67.5 näkyi Pienessä Magellanin pilvessä noin 400 vuotta sitten. Röntgenteleskooppi Chandran avulla määritettiin muutama vuosi sitten supernovajäännettä tarkastelemalla sen olleen todennäköisesti luokan Ia supernova. Tämäntyyppisessä supernovassa kaksoistähtijärjestelmän valkoinen kääpiö saavuttaa toisesta tähdestä ryöstämänsä kaasun avulla kriittisen massan ja räjähtää.
Käyttämällä Chilessä sijaitsevaa 4-metristä Blanco-teleskooppia tutkijat pystyivät tutkimaan supernovan synnyttämän valon heijastusta läheisestä kaasusumusta. Ilmiötä voi verrata äänen kaikuun, joka heijastuu toiselta suunnalta ja kuuluu siksi myöhemmin kuin suoraan äänilähteestä tuleva.
Vuosien 2001 ja 2006 välillä otetuissa viidessä kuvassa näkyy valorintaman eteneminen kaasupilven läpi. Kuvien avulla pystyttiin luomaan tarkka arvio alkuperäisen räjähdyksen valovoimasta ja varmistamaan Chandra-avaruusteleskoopin tekemät havainnot oikeiksi.
Aiheesta lisää Chandra-röntgenteleskoopin sivuilla (englanniksi)
Avainsanat: supernovat, Chandra, Blanco
