Titaanin hajoamisesta syntynyt röntgensäteily nähtiin ESAn Integral-avaruusteleskoopilla. Tulos julkaistiin tällä viikolla Nature-lehdessä. Havainnon tehneeseen kansainväliseen tutkimusryhmään kuuluu Oulun yliopistossa työskentelevä Sergey Tsygankov.

Ensin supernova 1987A:n jäänteen ulkokerroksista löydettiin merkkejä eri alkuaineista hapesta kalsiumiin. Sen jälkeen nähtiin sisäkerroksissa syntynyt aine, jossa nikkeli-56 hajoaa koboltti-56:ksi ja edelleen rauta-56:ksi. Nyt Integral-teleskooppi havaitsi ensimmäistä kertaa jäänteestä merkit myös röntgensäteilystä, jota syntyy titaani-44:n hajotessa.

Tulosten perusteella supernova tuotti titaani-44:ää määrän, joka vastaa 0,03 prosenttia Auringon massasta eli noin sataa maapallon massaa. Tulos on lähellä teoreettista maksimia ja kaksi kertaa niin paljon kuin on havaittu toisesta supernovajäänteestä, Kassiopeia A:sta.

Näin iso määrä titaania todennäköisesti syntyy vain erikoistapauksessa, esimerkiksi epäsymmetrisessä räjähdyksessä. Löydön uskotaankin vaikuttavan teorioihin supernovaräjähdyksistä.

Julkaistu tutkimus Nature-lehdessä (englanniksi)