Ryhmä tähtitieteilijöitä tutki 52 yhdistyvän galaksin röngensäteilyä NuSTAR-teleskoopilla. Laitteen avulla pystyttiin määrittämään, miten paljon valoa pääsee karkuun yhdistyvistä galakseista. Näin selvisi, kuinka verhoutuneita pölyyn ja kaasuun ne ovat.

Ilmeni, että mitä pidemällä yhdistymisprosessi oli, sitä enemmän aineen peitossa olivat nämä loistavat kohteet, joita kutsutaan aktiivisiksi galaksiytimiksi (AGN).

"Pitkällä yhdistymisprosessissa olevat galaksit ovat kokonaan kaasusta ja pölystä koostuvan kotelon ympäröimiä", sanoo tutkimusta johtanut Claudio Ricci Chilen katolisesta yliopistosta.

Normaalitilanteessa galaksin keskuksen mustaa aukkoa ympäröi vakaasti radallaan kiertävä litteä ainekiekko, josta pääsee vain vähän materiaa aukkoon. Galaksien yhdistyminen tarjoaa mustille aukoille paljon syötävää, sillä se hidastaa aineen kiertonopeutta. Tämä saa aineen putoamaan helpommin mustien aukkojen kitaan.

Tutkimus tukee pitkään vallalla ollutta ajatusta, että aktiivisen galaksiytimen musta aukko paisuu eniten yhdistymisen loppusuoralla. "Supermasiivinen musta aukko kasvaa nopeasti yhdistymisten aikana", tiivistää Ricci.

Aiheesta lisää Jet Propulsion Laboratory (englanniksi)