Polaris A kuuluu kefeideihin, jotka ovat massiivisia muuttuvia tähtiä. Sen noin neljä vuorokautta kestävä kirkkaussykli on lyhentynyt vuosittain keskimäärin kahdeksalla sekunnilla.

Tutkijat vertailivat havaintoja Pohjantähdestä 170 vuoden ajalta. Seuraavaksi he pyrkivät selvittämään, millaisesta ilmiöstä tähdessä on kyse.

"Kysymys kuuluu, mikä aiheuttaa lisääntyneen massan menetyksen kefeideissä", selittää Hilding Neilson Bonnin yliopistosta Earth Magazinen haastattelussa. "Yksi ehdotus on, että kefeidien pulssit itsessään luovat niiden sisään aaltoja. Kun aallot etenevät ytimestä ulospäin, ne muuttuvat iskuaalloiksi, jotka lisäävät massan menetystä."

Pohjantähden pääkomponentit Polaris A ja B kiertävät toisiaan 2 400-kertaisella Maa-Aurinko-etäisyydellä. Polaris A:ta kiertää lisäksi pieni seuralaistähti Polaris Ab 19-kertaisella Maa-Aurinko-etäisyydellä. Tähdet sijaitsevat meistä noin 430 valovuoden etäisyydellä.

Aiheesta lisää Earth Magazine (englanniksi)