"Havainto tuli täysin odottamatta galaksista, joka on viettänyt hiljaiseloa 20-30 vuotta", toteaa Marek Nikolajuk Bialystokin yliopistosta Puolasta.

Nyt tutkittu musta aukko on noin 300 000 Auringon massainen ja sijaitsee 47 miljoonan valovuoden päässä galaksissa NGC 4845. Syödyn jättiläisplaneetan massa arvellaan muutaman tai muutaman kymmenen Jupiterin suuruiseksi. Ruokailun seurauksena koko galaksin kirkkaus kasvoi parhaimmillaan jopa tuhatkertaiseksi.

“Arvioimme, että musta aukko söi vain ulkokerrokset ja että tiheämpi ydin on jäänyt kiertämään aukkoa", kertoo tutkimuksen toinen kirjoittaja Roland Walter Geneven observatoriosta Sveitsistä.

Nikolajukin mukaan havainto on esimakua siitä, mitä voi pienemmässä mittakaavassa tapahtua piakkoin omassa Linnunradassamme. Galaksimme keskustassa hiljaiseloa viettävään supermassiiviseen mustaan aukkoon on parhaillaan putoamassa noin kolmen maapallon massainen kaasupilvi. Pilvi tulee olemaan aukon pääasiallista polttoainetta seuraavien vuosien ajan.

Aiheesta lisää ESA (englanniksi)