Kun massiiviset tähdet kuolevat, ne jättävät jälkeensä joko mustan aukon tai neutronitähden.

Tähtitieteilijät ovat vuosikymmeniä kummastelleet tyhjää aluetta, joka on neutronitähtien ja mustien aukkojen välillä: painavin tunnettu neutronitähti on 2,5 Auringon massainen kun taas kevyin musta aukko on noin viiden Auringon massainen.

Nyt tutkijat ovat julkaisseet LIGO- ja Virgo-gravitaatioaalto-observatorioiden havainnon elokuun 14. päivältä 2019, joka kutistaa tätä massa-aukkoa. Havainnon perusteella tuolloin 23 Auringon massaiseen mustaan aukkoon yhdistyi 2,6 Auringon massainen kohde.

Northwesternin yliopiston Vicky Kalogeran mukaan ei ole mahdollista tietää, oliko kyseessä musta aukko tai neutronitähti. Se kuitenkin rikkoo teoreettisten ennusteiden rajan neutronitähden massalle, mikä saattaa tarkoittaa, että kyseessä on kevein havaittu musta aukko.

Wisconsinin yliopiston Patrick Brady sanoo, ettei massa-aukkoa ole välttämättä olemassa, vaan se esiintyy pelkästään havaintolaitteiden rajoitteiden vuoksi.

"Ajan kanssa lisähavainnot tulevat kertomaan lisää", hän sanoo.

Aiheesta lisää Caltech (englanniksi)