"Meiltä kesti viisi vuotta toteuttaa tämä mittaus ja tulokset olivat suuri yllätys", toteaa tutkimusta johtanut Nico Cappelluti Bolognan kansallisesta astrofysiikan instituutista.

Tutkittu säteily syntyi noin 400-800 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Chandra- ja Spitzer-avaruusteleskoopeilla tehdyt mittaukset viittaavat mustien aukkojen syöneen tuolloin valtavan määrän kaasua. Tutkijoiden mukaan nämä varhaiset aukot saattoivatkin toimia siemeninä, jotka myöhemmin kasvoivat supermassiivisiksi mustiksi aukoiksi.

Varhaisten mustien aukkojen arvioidaan olleen muutaman sadan tai tuhannen Auringon massaisia. Nykyiset supermassiiviset aukot ovat jopa miljardien aurinkojen massaisia.

Aiheesta lisää space.com (englanniksi)