Merkit universumin ensimmäisten tähtien kemiallisesta koostumuksesta näkyvät niitä seuranneissa tähdissä.

"Kaikkia vaihtoehtoisia skenaarioita ei voida sulkea pois", kertoo Cristina Chiappini Baselin yliopistosta. "Kuitenkin pystymme osoittamaan, että mikäli ensimmäisen sukupolven massiiviset tähdet olivat nopeasti pyöriviä, se tarjoaisi elegantin ratkaisun palapeliin."

Tutkimus perustuu Euroopan eteläisen observatorion VLT:n havaintoihin pallomaisen tähtijoukon NGC 6522 tähdistä. Sen tähdet kuuluvat Linnunradan vanhimpiin ja niiden uskotaan syntyneen 12 miljardia vuotta sitten.

NGC 6522:n tähdissä havaittiin poikkeuksellisen suuria pitoisuuksia raskaita alkuaineita, kuten yttriumia ja strontiumia verrattuna niissä havaitun raudan määrään.

Raskaiden aineiden arvioidaan olevan peräisin nykytähtiä edeltäneistä massiivisista tähdistä. Nopeasti pyörivät raskaat tähdet sekoittavat sisuksensa tehokkaasti ja tuottavat siksi fuusiossaan enemmän raskaimpia alkuaineita kuin normaalisti pyörivät tähdet.

Massiivisten ja lyhytikäisten tähtien räjähdettyä osa niiden aineesta päätyi myöhemmin muodostuneisiin pieniin ja pitkäikäisiin tähtiin, jotka ovat säilyneet nykyaikaan asti.

Aiheesta lisää AIP (englanniksi)