Havaintomaratonin tarkoituksena on mitata mahdollisimman tarkasti niin sanotun ICRF2-kartan 295 kohdetta. Nämä ovat erittäin kaukaisia ja siksi maapallolta käsin katsottuna hyvin paikallaan pysyviä kirkkaita kvasaareja. Tästä syystä ne ovat ihanteellisia kiintopisteitä paikanmäärityksessä.

"Esimerkiksi koko GPS-järjestelmä ei olisi mahdollinen ilman tällaista koordinaatistoa, jossa satelliittien radat ja Maan tarkka asento voidaan laskea", toteaa professori Markku Poutanen Geodeettiselta laitokselta. Entistä tarkempaa karttaa tullaan käyttämään satelliittien lisäksi myös planeettojen sekä muiden aurinkokunnan kappaleiden tarkan sijainnin ja liikkeen laskemisessa.

Aiheesta lisää Metsähovin observatorion sivuilla