Linnunradan aiemmin tuntemattomasta spiraalihaaran osasta saatiin havaintoja
Linnunradan aiemmin tuntemattomasta spiraalihaarasta on saatu havaintoja. Harvard-Smithsonianin Astrofysiikan keskus on onnistunut mittaamaan hiilimonoksidia eli häkää kotigalaksimme vastakkaisella puolella sijaitsevasta spiraalihaaran osasta.
Havaintojen avulla on onnistuttu määrittämään aiemmin lähinnä teoreettisesti tunnetun alueen rakennetta. Oheiseen kuvaan on merkitty sinisellä Linnunradan pääspiraalihaarojen tunnetut osat ja harmaalla arvioidut rakenteet. Uudet havainnot koskevat kuvan vasemmassa yläkulmassa sijaitsevaa spiraalihaaran osaa.
Linnunradan rakenteen määrittämisen tekee ongelmalliseksi sen kiekossa oleva pöly, joka haittaa suuresti näkyvän valon havaintoja. Siksi esimerkiksi Andromedan suuren spiraaligalaksin rakenne tunnetaan huomattavasti kotigalaksiamme paremmin.
Radioaallonpituudet läpäisevät pölyn huomattavasti paremmin. Hiilimonoksidia esiintyy eniten spiraalihaaroissa ja siitä tehdyt havainnot auttavat siksi rakenteen määrittämistä.
Aurinko sijaitsee noin 26 000 valovuoden etäisyydellä Linnunradan keskustasta Perseuksen ja Kilven-Kentaurin pääspiraalihaarojen välimaastossa. Näiden suurimpien spiraalihaarojen lisäksi Linnunradalta tunnetaan useita vähäisempiä spiraalihaaroja ja epäsäännöllisiä rakenteita.
Aiheesta lisää SAO (englanniksi)
Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna
Liity jäseneksi
