Vajaa vuosi sitten ASKAP-radioteleskooppi havaitsi nopean radiopurkauksen nimeltä FRB 181112.

Signaali koostui muutamista pulsseista, joista jokainen kesti alle 40 mikrosekuntia. Ne olivat siis 10 000 kertaa silmän räpäytystä lyhyempiä.

“Kun asetimme radiokuvat ja optiset kuvat päällekkäin, näimme heti, että nopea radiopurkaus lävisti tämän sattumalta edessä olevan galaksin halon. Ensimmäistä kertaa meillä oli mahdollisuus tutkia galaksin ympärillä olevaa muuten näkymätöntä materiaa”, kertoo Cherie Day Swinburnin teknillisestä korkeakoulusta.

Halo on galaksia ympäröivä valtava alue, joka sisältää sekä pimeää ainetta että muun muassa ionisoituneesta kaasusta koostuvaa tavallista ainetta. Siinä missä massiivisen galaksin näkyvä osa on halkaisijaltaan noin 30 000 valovuotta, halon halkaisija on kymmenen kertaa suurempi.

Pulssien lyhyt kesto asettaa ylärajan halon kaasun tiheydelle, koska kulkeminen tiheämmän aineen läpi pidentäisi radiosignaalin pulssin kestoa. Tutkijat laskivat, että halon kaasun tiheys täytyy olla alle 0,1 atomia kuutiosenttimetrissä.

Nopean radiopurkauksen signaali antoi tietoa myös halon magneettikentästä, joka on miljardeja kertoja heikompi kuin tavallinen jääkaappimagneetti.

Aiheesta lisää ESO