Kirkkaimmat supernovat löytyvät yllättävistä paikoista

Superkirkkaina supernovina räjähtävät tähdet sijaitsevat useimmiten kääpiögalakseissa. Tutkijat yllättäneelle havainnolle on löytynyt myös selitys. Sen löytämisessä hyödynnettiin Nasan infrapuna-alueen GALEX-avaruusteleskooppia.

"Tilannetta voisi verrata siihen, että smart-autojen rateissa olisi sumopainijoita", kuvailee Don Neill Caltechista. "Uusi data paljastaa, että pienissä galakseissa massiivisina syntyvät tähdet pysyvät massiivisina räjähtämiseensä asti. Suurissa galakseissa ne sen sijaan pienenevät ennen räjähtämistään."

Ilmiön selityksenä uskotaan olevan galaksien erilainen alkuainejakauma. Pienissä galakseissa on tyypillisesti vähemmän raskaita alkuaineita, kuten hiiltä ja happea. Tämä johtuu siitä, että pienet ovat usein nuoria galakseja. Sellaisissa muodostuvien tähtien aine ei tyypillisesti ole fuusioitunut raskaammaksi edeltävissä tähtisukupolvissa.

Raskaiden alkuaineiden vähyys pienentää tähden toimintansa aikana pois puhaltaman aineen määrää. Siksi niissä on jäljellä tähden eliniän lopussakin tarpeeksi massaa aiheuttamaan superkirkas räjähdys.

Tutkimuksen kohteena olleiden, noin 50-150 kertaa Aurinkoa massiivisempien tähtien muodostuminen on kaikkialla melko harvinaista. Toisaalta niiden kirkkaat räjähdykset on mahdollista havaita kaukaa.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)