IAU perusti toukokuussa WGSN-työryhmän, joka valitsi nyt julkistetun listan. Ennen sitä tähtien erisnimiä oli virallisestettu vain 14 kappaletta, jotka liittyivät eksoplaneettojen nimeämisprojektiin.

"Sen jälkeen kun IAU valitsi nimiä eksoplaneetoille ja niiden emotähdille, on nähty tarpeelliseksi luetteloida nimiä myös tutuille tähdille ja selkeyttää tähtien nimiä tästä eteenpäin", kertoo WGSN-ryhmän puheenjohtaja Eric Mamajek.

Mamajek vertaa virstanpylvästä siihen, miten IAU virallisti 1920-luvulla 88 modernia tähdistöä nimistöineen, sijainteineen taivaalla ja lyhenteineen. Ne toimivat nykyisten syvän taivaan kohteiden nimeämisen pohjana.

Päätös on todellakin historiallinen. Nyt virallistettujen nimien joukossa on lukuisia kuuluisia ja käytännössä jo pitkään vakiintuneita kirkkaimpien tähtien nimiä, kuten Sirius, Vega, Betelgeuse, Capella ja Polaris. 

Toisaalta monien verraten kirkkaiden tähtien nimissä on ollut vaihtelua ja kilpailevia nimiä. Esimerkiksi Ison karhun hännän päässä oleva tähti on nyt virallisesti Alkaid. Historiallisesti siitä on käytetty myös Benetnasch-nimeä.

Vuonna 1919 perustetun IAU:n henkilöjäseninä on yli 10 000 tähtitieteilijää lähes 100 maasta ja se on ylin tähtitieteellinen toimija.

IAU:n lisäksi mikään muu järjestö tai yksityishenkilö ei voi nimetä tähtiä. Maailmassa on yrityksiä, jotka väittävät myyvänsä tähtiä, mutta käytännössä niiden asiakkaat saavat vain nimensä vain yrityksen itsensä pitämään luetteloon, jolla ei ole mitään virallista asemaa. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä no 1 tai 2/2017)

Aiheesta lisää IAU (englanniksi)