Jos tutkijoiden tekemät oletukset mustien aukkojen yhdistymisestä pitävät paikkaansa, omassa Linnunradassamme saattaa olla sadoittain irrallaan olevia ja hurjaa vauhtia kiitäviä mustia aukkoja. Nämä irtolaisaukot olisivat tuhansien tavallisten tähtien painoisia, mutta silti niitä olisi erittäin vaikeaa löytää taivaalta. Tulokset esiteltiin American Astronomical Societyn eli AAS:in kokouksessa Teksasin Austinissa tällä viikolla.
Ryhmänsä havainnoista kertoneen tutkija Kelly Holley-Bockelmannin mukaan Linnunrataa kiertävissä pallomaisissa tähtijoukoissa on useita tähden massaisia mustia aukkoja. Alun perin samoissa joukoissa on saattanut esiintyä myös joitain paljon suurempia mustia aukkoja.
Simulaatioiden perusteella näyttäisi siltä, että kahden mustan aukon yhdistyessä uusi musta aukko saa potkun, joka voi antaa sille pahimmillaan jopa 4000 kilometriä sekunnissa olevan nopeuden. Näin tapahtuisi, jos yhdistyvät mustat aukot eivät ole suunnilleen samankokoisia tai jos ne kiertävät toisiaan eri nopeudella.
Läheskään aina potku ei ole näin voimakas, mutta keskimääräinenkin nopeudenlisäys on jopa 200 kilometriä sekunnissa. Tämä riittäisi helposti heittämään suuretkin mustat aukot pois tähtijoukon vaikutuspiiristä. Mikä merkittävintä, simulaatiossa potkun sai yhteensä noin 70-98 prosenttia kaikista pallomaisen tähtijoukon suurista mustista aukoista.
Lopputulos Holley-Bockelmannin mukaan on se, että omassa galaksissamme hortoilee mahdollisesti sadoittain hyvin suurella nopeudella kiitäviä irrallaan olevia mustia aukkoja.
Nämä kohteet eivät kuitenkaan muodosta suurta uhkaa maapallolle tai aurinkokunnalle, sillä galaksimme koko valtavan mittakaavan huomioiden kohtaamisen todennäköisyys on häviävän pieni. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä no 3/2008)
Lue lisää Spaceref-uutissivustolta (englanniksi)
Avainsanat: Linnunrata, mustat aukot, Kelly Holley-Bockelmann
