Betelgeuse-tähden himmeneminen herättää kysymyksiä

Betelgeuse on himmennyt nopeasti viime kuukausien aikana. Vaikka Betelgeuse on kandidaatti seuraavaksi paljain silmin näkyväksi supernovaksi, piakkoin tapahtuva räjähdys ei ole todennäköisin vaihtoehto.

Orionin tähdistön Betelgeuse on normaalisti noin magnitudia 0,5. Joulukuun puolivälin jälkeen sen kirkkaus on laskenut noin magnitudiin 1,3 eli säteilyteholtaan alle puoleen normaalista.

Yleensä Betelgeuse on yötaivaan kymmenenneksi kirkkain tähti, nyt sen sijoitus samaisessa vertailussa on vasta yli kahdeskymmenes.

Maailman lehdistössä himmenemistä on ehditty spekuloida merkiksi pian koittavasta supernovaräjähdyksestä. Todennäköisempiin selityksiin lukeutuu esimerkiksi se, että tähdestä purkautunut kaasupilvi himmentää sen valoa.

Kyseessä ei ole ennenkuulumaton himmeneminen. Vuosien 1926-1927 vaihteessa Betelgeusen kirkkaus kävi 1,25 magnitudissa eli lähes yhtä alhaalla kuin se on ollut viime viikkoina. Monena vuotena tähden kirkkaus on vaihdellut hitaasti magnitudien 0,3-0,8 välillä.

Arvioiden mukaan supernovaräjähdys on odotettavissa joskus seuraavan sadantuhannen vuoden kuluessa.

Betelgeuse on noussut otsikkoihin aiemminkin. Vuonna 2009 tähden koon mitattiin kutistuneen 15 prosenttia 16 vuoden aikana ja tähden läheltä löydettiin purkautunut kaasupilvi. Seuraavana vuonna Betelgeuselta erottui kaksi valtavaa pilkkua. 

Jättiläistähti Betelgeuse sijaitsee meistä noin 640 valovuoden etäisyydellä. Se on elinikänsä loppuvaiheessa ja paisunut halkaisijaltaan peräti 900-kertaiseksi Aurinkoon verrattuna. 

Betelgeusen alhaisen pintalämpötilan vuoksi suurin osa sen lähettämästä säteilystä jää ihmissilmän erottamattomiin infrapunaan. Arviolta vain 13 prosenttia sen säteilystä on näkyvän valon aallonpituudella. Mikäli ihmissilmä pystyisi näkemään koko spektrin, olisi Betelgeuse yötaivaan kirkkain tähti.

Jos Betelgeuse aikanaan räjähtää tyypillisenä tyypin II supernovana, sen kirkkaus nousee todennäköisesti täysikuun luokkaan eli noin -12 magnitudiin. Silloin se erottuisi silmiinpistävästi päivätaivaallakin.

Maapallon onneksi 640 valovuoden etäisyys on turvallinen marginaali. 

Betelgeusen tuoreimpia kirkkaushavaintoja voi käydä tutkimassa AAVSOn sivuilta.