Avaruusaseman matokoe antoi lupaavia tuloksia Mars-lentojen kannalta
Mikroskooppiset sukkulamadot vaikuttavat lupaavilta koekaniineilta Marsin asuttamisen valmistelussa.
Caenorhabditis elegans -lajin matoja on lennätetty Kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle jo useita kertoja. Toistaiseksi niiden kehityksessä tai perimässä ei ole havaittu eroja avaruusolosuhteissa maanpäälliseen verrattuna.
Tutkimus aiheesta ilmestyi Interface-lehdessä. "Vaikka se voi vaikuttaa yllättävältä, avaruuslentojen biologiset muutokset vaikuttavat astronautteihin ja matoihin samoilla tavoin", kuvailee Nathaniel Szewczyk Nottinghamin yliopistosta.
"Olemme pystyneet osoittamaan, että madot pystyvät kasvamaan ja lisääntymään avaruudessa tarpeeksi kauan matkatakseen toiselle planeetalle. Pystymme seuraamaan niiden kuntoa etäyhteyksien kautta", Szewczyk sanoo.
C. elegans -matolaji soveltuu erityisen hyvin kokeisiin sen hyvin tunnetun perimän ja nopean kasvun vuoksi. Esimerkiksi vuonna 2006 ehdittiin avaruusasemalla tutkia 12 matosukupolvea vain kolme kuukautta kestäneen kokeen aikana.
Maan magneettikentän suojassa olevan matalan kiertoradan lisäksi toivottaisiin tutkimusta myös kauempana avaruudessa. Tutkijat pitävät mahdollisena, että eläviä sukkulamatoja lähetetään Marsiin laskeutujaluotaimen mukana.
Aiheesta lisää Astrobiology magazine (englanniksi)
Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna
Liity jäseneksi
