Maapallon on arveltu kasaantuneen lähinnä tietyn tyyppisestä aineesta. Saman aineen edustajina on pidetty niin kutsuttuja E-tyypin kondriitteja, jotka ovat Maahan yhä putoilevien kivimeteoriittien laji.Nyt Science-lehdessä julkaistu tutkimus viittaa kuitenkin monipuolisempaan alkuperään. Tutkimuksen mukaan myös muut kondriittilajit olivat merkittävässä osassa.Tästä johtuen maapallon muodostanutta materiaa tuli luultavasti paljon aiemmin oletettua laajemmalta alueelta. Kyseessä ei näytä olleen vain yksi kapea Aurinkoa ammoin ympäröineen materiakiekon kaistale, kuten on arveltu.Uusi tulos perustuu pii-isotooppien mitattuihin jakaumiin. "Tämä on ensimmäinen kerta, kun merkittävien aineiden isotooppijakauman E-tyypin kondriiteissa ja maapallossa on havaittu poikkeavan toisistaan", uskoo tutkimuksessa mukana ollut Caroline Fitoussi. "Joten tulos on melkoisesti erilainen kuin se mitä aiemmin on havaittu."  Maapallo muodostui noin 4,5 miljardia vuotta sitten Aurinkoa ympäröineestä materiakiekosta. Ensin kiekon jyväset liittyivät yhteen muodostaen pikkukiviä, sitten lohkareita ja lopulta planeetta-alkioita.