Tähdet, planeetat ja kaikki ympärillämme näkyvä on niin sanottua baryonista ainetta. Kosmisen mikroaaltotaustasäteilyn avulla on selvitetty, miten paljon baryonista ainetta oli maailmankaikkeuden alkuaikoina.

Kaukaisia galakseja tutkimalla tähtitieteilijät ovat pystyneet myös seuraamaan baryonisen aineen kehittymistä universumin ensimmäisten vuosimiljardien ajan. Sen jälkeen suuri osa siitä näyttää kuitenkin kadonneen.

“Puuttuvat baryonit ovat yksi suurimmista modernin tähtitieteen mysteereistä", selittää Fabrizio Nicastro Italian kansallisesta astrofysiikan instituutista. “Tiedämme, että tämän materian pitää olla jossain, sillä näemme sitä varhaisessa maailmankaikkaudessa. Sen jälkeen emme enää saa sitä kiinni. Mihin se meni?"

Vallitsevan teorian mukaan galaksien välissä on kaasusta muodostuvia säikeitä, jotka voivat selittää puuttuvan materian. Koska kaasu on niin harvaa, teleskoopit eivät ole pystyneet näkemään massiivisia rihmoja.

Nyt tutkijat uskovat havainneensa säikeisiin kuuluvia happiatomeita XMM-Newton-avaruusteleskoopin avulla. Löytyneen happikaasun lämpötila on noin miljoona astetta. 

Uusimmassa Nature-lehdessä julkaistu tutkimus sisältää vain yhden kohteen, josta havainto on tehty. Siksi tarvitaan vielä paljon lisähavaintoja ennen kuin voidaan sanoa, että kyse tosiaan on universumin täyttävästä rihmamaisesta rakenteesta ja että maailmankaikkeuden puuttuva aine on varmasti löytynyt.

Rihmat ovat todennäköisesti syntyneet, kun galaksit ja kvasaarit ovat sylkeneet kaasua galaksienväliseen avaruuteen miljardien vuosien ajan.

Viime vuonna tähtiteiteilijät onnistuivat kenties jo havaitsemaan, miten maailmankaikkeuden alussa muodostuneet kosmisen taustasäteilyn fotonit vuorovaikuttavat rihmaston kanssa. Tulos oli kuitenkin epävarma.

Aiheesta lisää Coloradon yliopisto (englanniksi)