Onko avaruudessa maapallon kaltaisia, elämälle sopivia planeettoja ja jopa elämää? Alkaneen vuosikymmenen aikana ihmiskunta alkaa saada todellisia vastauksia näihin kahteen kysymykseen, kun pääsemme kunnolla tutkimaan kaukaisten kiviplaneettojen kaasukehiä.

”Laitteemme kykenevät huomaamaan happea ja mahdollisesti metaania. Havaintojen saaminen ensi vuosikymmenellä riippuu siitä, onko avaruudessa runsaasti elollisia planeettoja, joilla esiintyy näitä kaasuja”, kertoo Sara Seager MIT-yliopistosta.

Myös kysymys siitä, onko omassa aurinkokunnassamme muuta elämää, saattaa ratketa lähitulevaisudessa. Ensi kesänä kohti Marsia on määrä laukaista kaksi mönkijää, joiden tavoitteena ovat suorat havainnot muinaisista elämänmuodoista.

Ennen vuosikymmenen loppua tutkijat toivovat myös selvittävänsä, miten ensimmäiset tähdet ja galaksit syntyivät, kuinka nopeasti maailmankaikkeus laajenee ja mitä gravitaatioaalto-observatoriot pystyvät kuulemaan.

Esimerkiksi maailmankaikkeuden laajenemisen ymmärtäminen voi mullistaa maailmankuvamme, sillä viimeisimmät havainnot eivät tunnu sopivan yhteen pimeää energiaa kuvaavien teorioiden kanssa.

”Meidän ei pitäisi sanoa sitä jännitteeksi tai ongelmaksi, vaan kriisiksi”, totesi nobelisti David Gross heinäkuussa, kun alan johtavat asiantuntijat kokoontuivat Kaliforniassa.

Aiheesta lisää tänään ilmestyneessä Tähdet ja avaruus -lehdessä 1/2020