"Käytämme kvasaareita majakoina kaukaiseen maailmankaikkeuden osaan", kuvailee tutkimusryhmän johtaja Raghunathan Srianand. "Kvasaarien ja meidän välillä olevien galaksien tähtienvälinen kaasu imee osan kvasaarien säteilemästä valosta. Tästä johtuen havaitussa spektrissä esiintyy tummia kohtia, jotka voidaan tunnistaa tiettyjen alkuaineiden ja molekyylien aiheuttamiksi."

Hiilimonoksidin spektrin tunnistaminen mahdollisti useiden meidän ja kvasaarin välissä olevien galaksien lämpötilojen määrittämisen. Havaintoja pidetään merkittävinä siksi, että lämpötilan mittaus ei edellytä montaakaan oletusta. Kyseessä on siten suora ja luotettava mittaustapa.

11 miljardin vuoden etäisyydellä olevan ja siten 11 miljardia vuotta vanhan maailmankaikkeuden tähtienvälisen kaasun lämpötilaksi mitattiin 9,15 Kelviniä 0,7 Kelvinin virhemarginaalilla. Se sopii erinomaisesti yhteen alkuräjähdysteoriasta johdetun 9,3 Kelvinin kanssa. Srianand pitääkin havaintoja uraauurtavina kosmologian tutkimuksen kannalta.

Lue lisää ESOn sivuilta (englanniksi)