[Julkaistu 15.06, päivitetty 22.42]. Kuusamon Mustosenvaarasta löytyi runsas viikko sitten erikoinen kuoppa. Poromiehet epäilivät monttua avaruuden kappaleen synnyttämäksi. He ilmoittivat siitä Kuusamon poliisille, joka antoi kohteen tiedoksi GTK:lle. Tutkijat mittasivat aiemmin tällä viikolla kuopan mahdollista säteilyä ja magneettisuutta, joita ei löytynyt.

Sen sijaan kuoppa osoittautui haljenneeksi routarailoksi, johon hirvenvasa oli uponnut. Hirvi oli yrittänyt tempoilla montusta irti, mutta oli vajonnut liejuun ja kuollut. Kamppailun tuloksena oli muodostunut kolme metriä pitkä ja reunoiltaan likainen kuoppa. Oikeasta tulkinnasta kertoi sanomalehti Kaleva.

GTK:n taholta oli ennen tutkimusta epäilty kuopan aiheuttajaksi joko avaruusromua tai hirveä. "Kuopan reunan roiskeista päätellen on mahdollista, että kyseessä on avaruusromu", Ilta-Sanomat kertoi GTK:n edustajan todenneen.

Yleinen, mutta outo selitys

Lukuisat kuopat ja avannot on viime vuosina pyritty selittämään joko meteoriitin tai avaruusromun aiheuttamina. Suosittu tulkinta ei kuitenkaan pohjaudu tilastoihin. Aitoa avaruusromua on maastamme löydetty yhden kerran, ja viimeisin meteoriitti yli 30 vuotta sitten.

Laukaisujen yhteydessä maahan rojahtavat romut päätyvät yleensä laukaisupaikan lähialueille. Toisaalta kiertoradalta asti putoavat satelliittien kappaleet palavat helposti kokonaan ilmakehässä.

"Lähinnä kookkaimmista kappaleista voi selviytyä palasia maanpinnalle, mutta suuremmat satelliitit pyritään nykyään ohjaamaan merten ylle tuhoutumaan”, Leo Wikholm Ursan satelliittijaostosta kertoo Tähdet ja avaruus -lehdelle.

Vuodesta 2003 alkaen maamme yötaivasta on seurattu säännöllisesti Ursan tulipallotyöryhmän jäsenten meteorikameroilla. Tänä aikana yhtään avaruusromun aiheuttamaa tulipalloa ei ole saatu kuviin.

”Suurin osa avaruuteen lähetetyistä kappaleista kiertää maapalloa radalla, joka ei koskaan ylitä Suomea, eivätkä ne siksi edes voi pudota Suomeen”, arvioi Jarmo Moilanen Ursan tulipallotyöryhmästä. ”Kun taivaalla näkee kirkkaan tulipallon on paljon todennäköisempää, että kyseessä on aito luonnonilmiö kuin avaruusromu. On myytti, että avaruusromua sataa taivaalta jatkuvalla syötöllä."

Toistaiseksi ainoa maastamme löydetty avaruusromu putosi joulukuussa 1967. Kosmos 194 -tekokuun kappaleista ensimmäinen tavattiin Leppävirralta. Kyseessä oli 10-kiloinen ja noin neliömetrin kokoinen kantoraketin metallilevy, joka oli katkonut puiden oksia pudotessaan. Myöhemmin Kiteeltä löytyi pienempi osa.

Leppävirralla ja Kiteellä maanpinnalle ei syntynyt kraattereita. "Käytännössä avaruusromu tulee maahan aina vapaassa pudotusliikkeessä eikä enää kiertoratanopeudella, joten mitään varsinaisia isku- tai törmäyskraattereita se ei pudotessaan tee”, toteaa avaruustekniikan asiantuntija Mikko Suominen.