Kolme Bostonin yliopiston tutkijaa ehdottaa, että elämän merkkien etsinnässä eksoplaneetoilta voisi veden sijaan keskittyä korkealla kaasukehässä esiintyvien happiatomien havaitsemiseen.

Aurinkokunnan planeetoista Maa on ainoa, jonka ionosfääri - 50 kilometristä avaruuden rajoille ulottuva ilmakehän kerros - koostuu pääasiassa happiatomeista.

Muilla planeetoilla vastaavilla korkeuksilla pääosaa näyttelevät hiilidioksidista ja vedystä syntyneet monimutkaiset molekyylit.

Ionosfäärimme happi on tutkijoiden mukaan peräisin kasvien ja levien fotosynteesistä. Kun ylimääräinen happi nousee ilmakehässä ylöspäin, 150 kilometrin korkeudella kahdesta happiatomista koostuvat molekyylit hajoavat Auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta yksittäisiksi varautuneiksi happiatomeiksi.

"Meillä on atomaarisia happi-ioneja ionosfäärissä suorana seurauksena siitä, että planeetalla on elämää", sanoo Michael Mendillo, yksi tutkimuksen kirjoittajista.

Muillakin aurinkokuntamme planeetoilla on happea, mutta sitä on vähän ja se on rajoittunut kaasukehän alaosiin.

"Miksi emme siten kehittäisi kriteeriä, jossa ionosfääri voisi olla biomarkkeri, ei vain mahdollisesta elämästä, vaan todellisesta elämästä?", kysyy Mendillo.

Havaintoja muiden tähtisysteemien planeetoilta täytyy kuitenkin vielä odottaa. Tällä hetkellä mikään teleskooppi ole vielä tehtävän tasalla, mutta kymmenessä vuodessa teknologia saattaa jo mahdollistaa ionosfäärisen hapen toteamisen.

Aiheesta lisää Bostonin yliopisto (englanniksi)