Jos metaanimerien peittämällä planeetalla olisi myös elämää, se saattaisi hengittää hapen sijaan sisäänsä vetykaasua ja ulos hiilidioksidin sijaan metaania.

"Astrobiologia on tähän asti keskittynyt nestemäiseen veteen elämän vaatimana nesteenä. Se selvästikin toimii hyvin maapallolla, mutta nestemäisen metaanin mahdollisuudet ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena", uskoo Christopher McKay Nasan Amesin tutkimuskeskuksesta.

Punaisten kääpiötähtien arvioidaan olevan yleisimpiä tähtiä maailmankaikkeudessa. Lähitähdistä jopa kolme neljästä kuuluu tähän luokkaan. Siksi metaanimeretkin saattavat olla yleisiä.

Tutkimusryhmän laskujen perusteella esimerkiksi Gliese 581 -nimisen punaisen kääpiötähden kiertolaisella voisi olla nestemäisen metaanin meriä, jos planeetta olisi noin Titanin kokoinen ja sijaitsisi samalla etäisyydellä emotähdestään kuin Venus, Maa tai Mars Auringosta.

Aiheesta lisää Astrobiology magazine (englanniksi)