Nuorten tähtien ympärillä on materiakiekko, josta planeetat muodostuvat. Se ei kuitenkaan ulotu tähteen saakka, ja tutkijoita on askarruttanut, miksi muutaman Maan massaisia eksoplaneettoja eli supermaapalloja löydetään kiekon reunan sisäpuolelta.

Astronomit ovat kehittäneet malleja selittääkseen lähellä tähteään havaitut Jupiterin kokoluokan eksoplaneetat, mutta nämä mallit eivät ottaneet huomioon viimeaikaisia havaintoja supermaapalloista samoilla etäisyyksillä.

"Jotkut ovat ehdottaneet, että supermaapallojen on täytynyt muodostua hyvin lähellä niiden nykyisiä sijainteja", sanoo Eric Ford Pennsylvania Staten yliopistosta.

Nyt Fordin kollegoidensa kanssa tekemät uudet simulaatiot kuitenkin viittaavat planeettojen muodostuneen ulompana ja vaeltaneen vähitellen sisemmäksi.

Simulaatiot osoittavat, että ajan kuluessa planeettojen ja tähden aineskiekon keskinäiset painovoimavuorovaikutukset järjestelevät planeettojen radat synkroniin toistensa kanssa. Tästä lopulta seuraa joidenkin planeettojen siirtyminen kiekon sisäpuolelle.

"Tutkimuksemme havainnollistaa, kuinka lyhyen kiertoajan supermaapallot ovat voineet vaeltaa nykyisiin paikkoihinsa monimutkaisten vuorovaikutusten seurauksena", sanoo Ford.

Aiheesta lisää Pennsylvania State University (englanniksi)