"Olimme jo lähes kymmenen vuoden ajan yrittäneet selvittää, millä tavoin planeettakuntien ympäröimät tähdet eroavat yksinäisistä serkuistaan", kertoo Garik Israelian. Hänen johtamansa tutkimus julkaistiin eilen ilmestyneessä Nature-lehdessä. Ryhmän tekemä päätelmä litiumin merkityksestä pohjautuu ESOn HARPS-spektrografin havaintoihin.

Litiumia syntyy tähtien fuusioreaktioissa suhteellisen vähän ja alkuaine on peräisin suurelta osin alkuräjähdyksestä. Tähdissä on yleensä suunnilleen saman verran litiumia, elleivät ne ole tuhonneet litiumia toiminnallaan. Planeettojen ympäröimissä tähdissä litiumin määrä on kuitenkin tyypillisesti alle prosentti siitä mitä useimmilla muilla tähdillä.

Lue lisää ESOn suomenkielisiltä sivuilta