"Mallinsimme maapallon viisi erilaista vaihetta – nuoresta eliöitä edeltäneestä Maasta nykyiseen moderniin maailmaan – luodaksemme mallipohjan sille, miten voimme karakterisoida mahdollisen eksomaan",  toteaa Lisa Kaltenegger Carl Sagan -instituutista.

Esiteltyjen mallien ansiosta tähtitieteilijöillä on Kalteneggerin mukaan ensimmäistä kertaa kunnon työkalut eri kehitysvaiheissa olevien maapallon kaksosten löytämiseksi.

"Uuden sukupolven teleskoopit yhdistettynä malleihimme mahdollistavat maapallon kaltaisten planeettojen tunnistamisen noin 50–100 valovuoden päästä." 

Malleista ensimmäinen kuvaa kotiplaneettaamme 3,9 miljardia vuotta sitten, jolloin elämä ei ollut vielä ehtinyt muokata maapalloa ja kaasukehä koostui pitkälti hiilidioksidista.

Toisessa mallissa maapallo on 3,5 miljardin vuoden ikäinen mutta edelleen ilman happea. Kolme muuta mallia kuvaavat, miten hapen määrä kaasukehässä nousi 0,2 prosentista nykyiseen 21 prosenttiin.

"Mallien avulla voimme myös tutkia, missä vaiheessa Maan kehitystä kaukainen havainnoitsija voisi tunnistaa elämän tältä universumin pieneltä siniseltä pisteeltä ja muista samankaltaisista maailmoista", Kaltenegger kertoo.

Aiheesta julkaistut tutkimus (englanniksi)