Hubble-teleskooppi tutkii eksoplaneettojen elinkelpoisuutta

Kuuluisa Hubble-avaruusteleskooppi käyttää tulevina vuosina satoja havaintotunteja arvioidakseen millä vieraiden aurinkokuntien planeetoilla voi olla elämää.

Hubble rakennettiin jo paljon ennen kuin ensimmäiset vieraiden aurinkokuntien planeetat löydettiin. Vaikka teleskooppia ei suunniteltu eksoplaneettojen havaitsemiseen, se on osoittautunut varsin hyväksi laitteeksi niiden tutkimiseen.

Hubblen uuden havaintokampanjan tavoitteena on tehdä tiedusteluja niistä planeetoista, joista rakenteilla oleva James Webb -avaruusteleskooppi voi myöhemmin etsiä elämää. James Webb on Hubblen seuraaja, joka on tarkoitus laukaista avaruuteen vuonna 2018.

James Webb kykenee havaitsemaan kaukaisten planeettojen kaasukehiä ja katsomaan, onko niissä elämään viittaavia aineita. Kilpailu 8 miljardia dollaria maksavan teleskoopin havaintoajasta on kuitenkin tiukkaa, joten tutkijat haluavat päästä heti mahdollisimman hyvien kohteiden kimppuun.

Yksi lähes varma James Webb -teleskoopin havaintokohde on vain reilun 4 valovuoden päässä maapallolta sijaitseva Proxima b. Planeettaa itseään ei olla vielä edes nähty, joten emme tiedä paljoakaan sen ominaisuuksista. Jos James Webb -teleskooppi havaitsisi lämmön kulkevan Proxima b:n yhdeltä puolelta toiselle, saisimme tietää, että siellä on kaasukehä. Muutaman kuukauden tutkimisella olisi mahdollista havaita myös kaasukehässä mahdollisesti olevaa otsonia, joka voisi kertoa elämän olemassaolosta.

Proxima b -planeetan havaitsi ensimmäisenä suomalainen Mikko Tuomi (planeetan mahdollisesta elinkelpoisuudesta joulukuun Tähdet ja avaruus -lehdessä).

Aiheestä lisää New Scientist (englanniksi)