Ilmastomallinnukset pohjaavat suurelta osin maapallosta oppimaamme. Niiden uskotaan soveltuvan hyvin planeetoille, joilla on pinnallaan nestemäisen meren valtameriä.

"Mallit tuottavat yksityiskohtaisia, testattavissa olevia ennusteita siitä, mitä meidän pitäisi pystyä näkemään. Ne ovat hyvin tärkeitä, kun suunnittelemme tulevaisuuden teleskooppeja sekä havaintostrategioita", sanoo Karl Stapelfeldt JPL:stä.

Supertietokoneilla tehdystä simulaatiotutkimuksesta kerrotaan myös uudella videolla.

Koska useat eksoplaneettojen etsintämenetelmistä soveltuvat parhaiten lähellä emotähtiään kiertäville planeetoille, on suurin osa tuntemistamme sellaisia. Vuorovesivoimien vaikutuksesta ne lukittuvat kääntämään saman puolensa emotähteään kohti.

"Sijoitamme planeetoille erilaisia kaasukehiä ja tutkimme, miten ilmasto vastaa muutoksiin", toteaa Michael Way Goddardin avaruustutkimusinstituutista.

Erityisen kiinnostuksen kohteena on Auringon lähimmän tähtinaapurin eli Proxima Kentaurin vuonna 2016 löytynyt planeetta. Se on Maahan verrattuna kooltaan 1,1-kertainen, massaltaan 1,3-kertainen ja kiertää 0,05-kertaisella etäisyydellä pienestä emotähdestään.

Yksi tutkimustuloksista on, että lukittuneen planeetan päiväpuolelle kertyy pilvien rengas. Se estää päiväpuolen keskustan aluetta lämpenemästä liikaa ja siten voi mahdollistaa elämän esiintymisen.

Simulaatioiden mukaan merivirrat myös kuljettavat runsaasti lämpöä planeetan yöpuolelle ja estävät siellä merta jäätymästä kaikkialta.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)