Menetelmä perustuu tähden kirkkauden tarkkaan mittaamiseen. Metodia on toistaiseksi pystytty soveltamaan ainoastaan Kepler-avaruusteleskoopin havaintojen analyysissa.

"Etsimme äärimmäisen pieniä ilmiöitä", selittää David Latham Harvard-Smithsonianin astrofysiikan keskuksesta. "Tarvitsimme tähtien kirkkauden mittauksia, joissa oli heittoa vain muutama miljoonasosa."

Tutkijoiden BEER-lyhenteellä ristimässä menetelmässä etsitään kolmea pientä muutosta tähden kirkkausmittauksissa. Ensimmäinen ilmiöistä on tähden vähäinen kirkastuminen sen liikkuessa planeetan vaikutuksesta havaitsijaa kohti. Muut kaksi ilmiötä ovat tähden venyminen planeetan vaikutuksesta sekä planeetan heijastama valo.

Menetelmää ehdotettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2003, mutta sitä päästiin soveltamaan käytännössä vasta nyt. Kepler-teleskoopin datasta löydettiin eksoplaneetta Kepler-76b, joka on kuuma kaasuplaneetta. Se kiertää hieman Aurinkoa kuumempaa tähteä 2 000 valovuoden etäisyydellä Joutsenen tähtikuviossa.

Eksoplaneettalöytö raportoidaan Astrophysical Journal -julkaisussa.

Aiheesta lisää Harvard-Smithsonian CfA (englanniksi)