Oman aurinkokuntamme kaltainen planeettajärjestelmä saattaa olla suhteellisen epätavallinen verrattuna suurimpaan osaan planeettajärjestelmistä. Meillä planeetat ovat ryhmittyneet kokoluokkansa mukaan ja suurin osa niistä kiertää lähes ympyräradalla samassa tasossa. Muualla tähden pyörimisakseliin nähden kallellaan olevat planeetat ovat yleisiä.
Uusi saksalais-englantilainen tutkimus selittää kallellaan olevien ratojen syyksi ainepilvien törmäykset nuoriin protoplanetaarisiin kiekkoihin.
"Kuten useimmat tähdet, Aurinko syntyi tähtijoukossa, joten se luultavasti kohtasi toisen kaasu- ja pölypilven pian muodostumisensa jälkeen", kertoo Ingo Thies Bonnin yliopistosta. "Meidän onneksemme törmäys oli hellä, joten sen vaikutus ainekiekkoon oli suhteellisen pieni. Mikäli asiat olisivat olleet toisin, olisi Auringon ympärille voinut syntyä epästabiili planeettajärjestelmä."
Tunnettujen eksoplaneettojen järjestelmissä ovat yleisiä "kuumat jupiterit" eli lähellä kotitähteään kiertävät massiiviset planeetat. Sellaiset sinkoavat painovoimavaikutuksellaan pienet kiviplaneetat pois tähden ympäristöstä.
Aurinkokunnan arvioidaan saaneen alkunsa noin 4,6 miljardia vuotta sitten kokoon painuneesta tähtienvälisestä kaasu- ja pölypilvestä. Pyörivän ainekiekon keskusmöykystä syntyi Aurinko ja pienemmistä keskittymistä planeetat.
Aiheesta lisää Royal Astronomical Society (englanniksi)
Avainsanat: aurinkokunnan synty, protoplanetaarinen kiekko, kiertorata, Ingo Thies
