Ultima Thulen ensimmäinen ohituskuva julkaistiin - lehdistötilaisuuden seuranta

Ultima Thule -asteroidin ohilennon lehdistötilaisuus pidettiin tänään kello 21-22 Suomen aikaa. New Horizons -luotaimen tiimi julkaisi ensimmäisen kuvan ohituksen ajalta. Seurasimme tilaisuutta hetki hetkeltä.  

[Klo 22.00] Lehdistötilaisuus päättyi. Lisää tiedetuloksia ja tarkempia kuvia on luvassa torstai-iltana kello 21 Suomen aikaa.

[Klo 21.57] Alan Stern painottaa, että tutkimusryhmän valitsema ja toistaiseksi lempinimi "Ultima Thule" on vanha käsite ja sopii hyvin kappaleelle. Hän sanoo tiimin pitävän siitä ja käyttävän sitä tulevaisuudessakin. Käytännössä viralliset nimet aurinkokunnan kohteille vahvistaa kuitenkin Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni.

[Klo 21.53] Cathy Olkin selittää, että Ultiman ja Thulen välillä ei näytä olevan kovin vahvaa yhdistävää kaulaa, vaikka hän itse odotti huomattavasti paksumpaa sellaista.

[Klo 21.50] Jeff Moore kertoo tiimin yllättyneen siitä, miten pyöreitä Ultima Thulen puoliskot ovat. Tämä on hänen mukaansa todistusaineistoa sille, että kappaleet muodostuivat pienten kappaleiden liittyessä yhteen keskinäisen painovoimansa vaikutuksesta.

[Klo 21.48] Ultima Thulen pyörimisakseli on noin 30 astetta kallellaan luotaimen tulosuuntaan nähden. Ohituksessa saadaan kuvia vain vähän yli puolesta kappaleen pinnasta.

[Klo 21.47] Alan Stern kertoo, että luotain toimii todella hyvin ja on täysin kunnossa. Ydinparisto antaa käyttötehoa vielä 15-20 vuotta. Hän ei pysty vielä antamaan vastausta siihen, voisiko luotain tehdä tulevaisuudessa lähiohituksen jostain kauempana sijaitsevasta kappaleesta. Hän kertoo kuitenkin, että tutkijat harkitsevat hakea rahoitusta uusien mahdollisesti tavoitettavien kappaleiden etsimiseen.

[Klo 21.44] Tutkijoilta kysytään, mitä he haluaisivat tietää tulevien havaintojen avulla. "Haluaisin tietää, onko Ultima Thulen kiertoradalla minkäänlaisia pienkappaleita, edes satojen metrien kokoluokassa", Stern kertoo. "Haluaisin nähdä täyden erotuskyvyn värikuvia ja saada tietoa materiaaleista", Carly Howett sanoo.

[Klo 21.41] Tarkin tulevista kuvista tulee olemaan noin 35 metriä pikseliä kohden, kun nyt julkaistun kuvan erotustarkkuus on 140 metriä pikseliä kohden. "Tulossa on aina vain parempaa ja parempaa", Stern lupaa. "Nyt meillä on 3-4 kuvaa vastaanotettuna, mutta tulossa on yhteensä yli sata kuvaa."

[Klo 21.37] Jeff Moore selittää, että tuolla etäisyydellä Auringosta törmäykset saattavat olla hyvin hitaita verrattuna Aurinkokunnan sisäosiin. Alan Stern selventää, että mahdollisten törmäyskraatterien näkeminen on hankalaa, koska luotaimen ottama kuva on auringonvalon suunnasta eikä siinä siksi välttämättä erotu varjoja. Myöhemmin vastaanotettavissa kuvissa topografian pitäisi näkyä paremmin.

[Klo 21.34] Jeff Moore muistuttaa, että kyseessä on alkuperäinen Kuiperin vyöhykkeen kappale. Komeettaytimet puolestaan ovat kotoisin kaukaa, mutta ne ovat muuttuneet paljon lähiohituksissaan. Cathy Olkin selittää, että punaisen värin alkuperästä ei vielä olla varmoja.

[Klo 21.27] Stern kertoo, että Ultima Thulen kahden osan tilavuudet ovat toisiinsa verrattuna suhteessa noin 3:1 isomman Thulen ja pienemmän Ultiman välillä.

[Klo 21.26] Aloituspuheenvuorojen jälkeen paneeli alkaa vastata yleisökysymyksiin. 

[Klo 21.21] Kappaleen isommassa puoliskossa on yli kilometrin korkeuseroja palloon verrattuna. Vielä ei pystytä erottamaan tarkkoja pinnanmuotoja, mutta niitä on luvassa huomenna stereokuva-analyysin myötä. Kappaleen kaulan alueella aine on vaaleampaa kuin lähes missään muualla ja sen arvioidaan koostuvan sinne kerääntyneistä irtokappaleista. Tutkijat arvioivat, että Ultima Thule on syntynyt alkujaan pienten kappaleiden yhdistyessä suuremmiksi, kunnes jäljellä oli vain kaksi. Myöhemmin ne lähestyivät toisiaan hitaasti spiraaliradoilla kunnes viimein koskettivat toisiaan.

[Klo 21.15] Ultima Thulen väri on selvästi punertava. Sen väriä verrataan Pluton Kharon-kuun napa-alueen väreihin. Pinnalta ei erotu törmäyskraattereita. Toistaiseksi saadun kuvan erotustarkkuus on noin 140 metriä pikseliä kohden.

[Klo 21.10] Stern vahvistaa kappaleen muodon vastaavan hyvin ylikulkuhavaintoja. Ultima Thulen pyörähdysajaksi vahvistettiin 15 tuntia. Kappaleen kirkkaimmat osat heijastavat 13 prosenttia ja tummimmat osat 6 prosenttia siihen osuvasta valosta.

[Klo 21.07] Lehdistötilaisuus alkoi. Alan Stern kertoo ensimmäisten kuvien saapuneen ja tiimin olevan tyytyväisiä niihin. Ensimmäinen kuva lähiohituksesta julkistettiin (yllä). Se vahvistaa odotukset siitä, että kyseessä on kaksiosainen, mutta "kaulan" yhdistämä kappale.

[Klo 20.55] Sternin tänä iltana twiittaama kuva on jo ehtinyt herättää spekulaatioita. Vahingossa tai tarkoituksella lennonjohdon tietokoneruudulla saattaa olla osittain näkyvissä tänään julkistettava kuva Ultima Thulesta sekä sen reunalla erottuva yksittäinen uloke, mahdollisesti kivenjärkäle.

[Klo 20.42] Mitään yksityiskohtia Ultima Thulena tunnetusta kappaleesta ei kuitenkaan vielä tunneta. On mahdollista, että kyseessä olisi kaksi lähekkäin kiertävää asteroidia.

Tutkijoita kiinnostaa kovasti, peittävätkö pintaa kraatterit vai tasainen pinta, onko siinä irtojärkäleitä ja mitkä ovat alustavat tiedot pinnan koostumuksesta. Mielenkiintoista on myös, paljastuuko kuvista asteroidia kiertäviä kuita.

[Klo 20.39] Nasa sai todennäköisesti ensimmäiset kuvat vastaanotettua viime yönä Suomen aikaa, mutta ne on haluttu säästää näytettäviksi vasta lehdistötilaisuudessa.

Tähän mennessä julkaistuissa ja ennen ohitusta otetuissa kuvissa asteroidi on ollut vain alle 10 pikseliä halkaisijaltaan. Nasa julkaisi eilen kuvankäsittelyllä tarkennetun version yhdestä niistä, joka paljasti kappaleen kooksi noin 32 x 16 kilometriä.

Toisaalta ei voida olla täysin varmoja, osuiko New Horizonsin kohde kuvauskaistan kohdalle. Kaikki vaikutti kuitenkin eilen julkistetun telemetriadatan perusteella sujuneen hyvin. 

Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä no 1/2019