Koska kraatteri sijaitsee niin lähellä Kuun etelänapaa, tulee auringonvalo sinne aina hyvin loivassa kulmassa eikä juurikaan lämmitä kiertolaisemme pintaa. Komeettojen mukana Kuuhun kerääntyneen vesijään uskotaankin säilyneen pitkiä aikoja kraatterin pohjalla kuupölyn alla.

Räjähdysmäisenä tapahtuvan Centaur-rakettivaiheen osuman toivotaan irrottavan vesihöyryä niin paljon, että se voidaan havaita neljä minuuttia myöhemmin seuraavasta LCROSS-luotaimesta sekä maanpäällisillä teleskoopeilla.

"Cabeus A valittiin kovan väittelyn jälkeen", selostaa LCROSS-projektin päätutkija Anthony Colaprete. "Kävimme läpi viimeiset tiedot maanpinnalla sijaitsevista observatorioista sekä muilta kuuluotaimilta. Ryhmämme odottaa innokkaasti lennon tuottamia havaintoja."

Elokuussa tapahtunut virhetilanne johti LCROSS-luotaimen käyttämään lähes kaiken polttoainereservinsä. Nasa ilmoitti törmäyspaikan julkistustilaisuudessa jäljelle jääneen polttoaineen kuitenkin riittävän tarvittaviin ratamuutoksiin.

Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)