
[Päivitetty 11.15] Nasan Curiosity-mönkijä laskeutui ongelmitta Marsin pinnalle. Ensimmäinen viesti mönkijältä saatiin heti laskeutumisen jälkeen noin kello 8.35 Suomen aikaa. Mars Odyssey -kiertorataluotain pystyi välittämään tietoa mönkijän laskeutumisen vaiheista suorana lähetyksenä.
Ensimmäinen kuva saatiin perille vain muutama minuutti laskeutumisen jälkeen. Kuva on mönkijän navigointikameralta ja siinä näkyi mönkijän varjo sekä pölyistä Marsin pintaa.
"On uskomatonta, että pääsimme jälleen Marsin pinnalle", kommentoi Nasan pääjohtaja Charles Bolden pian laskeutumisen jälkeen. "Mönkijän kunnosta ei ole vielä täyttä varmuutta."
"Laskeutuminen näytti erittäin sulavalta alustavan datan mukaan", kertoo laskeutumisjärjestelmistä päävastuussa ollut Adam Steltzner. "Emme vielä pysty vahvistamaan tarkkaa sijaintia, mutta sen pitäisi selvitä vuorokauden kuluessa."
Pian laskeutumisen jälkeen mönkijä irrotti läpinäkyvät linssisuojukset, jolloin kuvien tarkkuus parani. Nasan tutkijat arvioivat näkevänsä oheisen alemman kuvan reunalla Gale-kraatterin reunavallia. Lisää kuvia ja dataa saadaan parin tunnin välein kiertorataluotainten välittäminä.
Maanantain aikana mönkijän on tarkoitus avata suuntaava antenninsa, joka mahdollistaa laaja-alaista antennia nopeamman tiedonsiirron. Mönkijän masto kameroineen yritetään nostaa paikoilleen tiistaina ja sen jälkeen on luvassa myös ensimmäinen korkean erotuskyvyn panoraama laskeutumisalueesta.
Mönkijän käyttöön ottaminen suoritetaan vaiheittain usean viikon kuluessa. Siihen kuuluu instrumenttien käynnistys ja testaus sekä koeajoa lähimaastossa. Varsinainen tiedeosuus alkaa vasta sen jälkeen.
Curiosityn tavoite on pysyä toiminnassa ainakin Marsin vuoden eli lähes kahden Maan vuoden ajan. Ydinparistonsa ansiosta se ei menetä tehoaan yhtä nopeasti kuin aurinkopaneeleja käyttäneet Spirit ja Opportunity, joista Opportunity on vielä toiminnassa. Seuraavaa mönkijää Marsin pinnalla joudutaan odottamaan ainakin neljä vuotta.
Mönkijän mukana Marsin pinnalle pääsi myös suomalaista teknologiaa. Osana Curiosityn ympäristöntutkimuspakettia ovat Ilmatieteen laitoksen toimittamat paine- ja kosteusmittausinstrumentit (aiheesta enemmän Tähdet ja avaruus -lehden numerossa 6/2012).
Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)
Avainsanat: Curiosity, MSL, Mars Science Laboratory, Mars, mönkijä


