"Ultraviolettivalaistuksessa tehdyillä havainnoilla etsittiin fluoresenssi-ilmiötä mineraaleista", kertoo MAHLI-kameran päätutkija Ken Edgett. "Mikäli jokin kohta näyttää vihreältä, keltaiselta, oranssilta tai punaiselta ultraviolettivalossa, on se merkki fluoresenssista."

Kuvien värikalibrointia varten mönkijä kuvasi testipaneelia kannellaan. Marsin pinnalta se otti lähikuvia Sayunei-nimellä ristitystä kivestä.

Curiosityn on mahdollista toimia yölläkin, koska teholähteenä on ydinparisto. Se tuottaa mönkijälle tasaisesti virtaa riippumatta auringonvalon määrästä. Aurinkopaneeleja käyttävät luotaimet viettävät yleensä yöajan horrostilassa akkujensa varassa.

Turvallisuussyistä Curiosityä tuskin kuitenkaan juuri tullaan käyttämään yöaikaan, vaikka tehon puolesta se olisi mahdollista. Mönkijällä ei esimerkiksi ole ajovaloja.

Curiosityn seuraava tärkeä tehtävä on suorittaa ensimmäiset näyteporaukset Marsin pinnalla.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)