Dyynit vaativat syntyäkseen tuulia. Komeetoilla ei kuitenkaan ole tiheää, pysyvää kaasukehää niin kuin esimerkiksi maapallolla. Niinpä oli yllätys, kun Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-aluksen ottamista Churyumov-Gerasimenkon kuvista ilmeni dyynejä. Ne olivat selväpiirteisiä ja sijaitsivat toisistaan noin kymmenen metrin etäisyydellä.

Nyt ranskalaiset fyysikot ovat mallintaneet dyynien syntyä. He toteavat, että ilmiön takana on vesihöyry, jota vapautuu Auringon sulattamasta jäästä. Suuri paine-ero komeetan Auringon valaiseman kuuman puolen ja varjossa olevan kylmän puolen välillä synnyttää tuulen, joka kuljettaa hiekanmuruja komeetan pinnalla ja kasvattaa dyynit.

Komeetan ollessa lähinnä Aurinkoa sen väliaikaisen ilmakehän paine on 100 000 kertaa pienempi kuin Maassa. Hiekanmurut voivat liikkua näinkin harvassa väliaineessa, koska komeetan painovoima on myös hyvin vähäinen.

Analyysin perustella tuulet pystyvät kuljettamaan Churyumov-Gerasimenkon pinnalla aina senttimetrin kokoisia kappaleita. Tällaisten murusten olemassaolo on todettu myös kuvista.

Aiheesta lisaa CNRS (englanniksi)